ankka


Olipa kerran pieni ankka. se eleli pienessä lammikossa suuren metsän
keskellä. päivät olivat yksitoikkoisia, mutta ankka oli tyytyväinen
elämäänsä: ruokaa riitti, eikä kukaan ahdistellut. ei ankka edes tajunnut
olevansa yksinäinen.
eräänä päivänä ankka kuuli rytinää. puita kaatuili lammikkoon.
-mitä ihmettä, ankka ajatteli.
-kvaak, se sanoi.
tymps, loiskis. taas uusi puu kaatui lammikkoon. pian ankka näki sen. suuren
suuri elefantti rymisteli kohti lammikkoa. se sanoi:
-hei ankka, sinut on valittu suuren leijonakuninkaan seuraavaksi
hoviankaksi.
-hoviankka? minäkö, ankka ihmetteli.
-no juuri sinä. montako ankka täällä sinisessä muka lammikossa asustelee.
-vain minä ja simo sinisiipi, vastasi ankka.
elefantti karjahti:
-etkö sinä olekaan simo sinisiipi? sitten olet aivan väärä ankka.
näkemiin. lähden etsimään simoa.
niin se ankka, joka ei ollut simo sinisiipi, jäi ihmettelemään
tapahtunutta. se polski ympyrää kaatuneiden puiden väliin jääneessä pienessä
tilassa niin kauan, että sitä alkoi huimata. sitten se pyörtyi ja hukkui. sen
pituinen se.