Julistukset (*) TOIM. HUOM. Seuraavassa ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen päätösasiakirjan liitteenä olevat julistukset, jotka liittyvät Euroopan yhteisön perustamissopimukseen; Euroopan unionista tehdyn sopimuksen päätösasiakirjan muiden julistuksien osalta, ks. 1 III jakso, s. 77-89; Euroopan yhteisön perustamissopimuksen päätösasiakirjan osalta ks. I osa, II nide. JULISTUS (no 1er) pelastuspalvelusta, energiasta ja matkailusta Konferenssi julistaa, että kysymystä siitä, otetaanko Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sopimuksen 3 artiklan t alakohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät osastot Euroopan unionista tehdyn sopimuksen N artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti, tarkastellaan komission neuvostolle viimeistään vuonna 1996 toimittaman kertomuksen perusteella. Komissio julistaa, että yhteisön toimintaa näillä aloilla jatketaan Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten nykyisten määräysten pohjalta. JULISTUS (no 2) jäsenvaltion kansalaisuudesta Konferenssi julistaa, että aina kun Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa viitataan jäsenvaltioiden kansalaisiin, se, onko henkilö jäsenvaltion kansalainen, määräytyy yksinomaan kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön perusteella. Jäsenvaltiot voivat tiedottaakseen asiasta antaa julistuksen siitä, keiden voidaan yhteisön kannalta katsoa olevan niiden kansalaisia, ja tallettaa julistuksen puheenjohtajavaltiolle; jäsenvaltiot voivat tarvittaessa muuttaa julistustaan. JULISTUS (no 3) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan III ja VI osastosta Konferenssi vahvistaa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan III osaston pääomia ja maksuja koskevassa 4 luvussa sekä talous- ja rahapolitiikkaa koskevassa VI osastossa tarkoitettujen määräysten soveltamiseksi jatketaan tavanomaista käytäntöä, jonka mukaan neuvosto kokoontuu talous- ja valtiovarainministereiden muodostamassa kokoonpanossaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 109 j artiklan 2-4 kohdan ja 109 k artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista. JULISTUS (no 4) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan VI osastosta Konferenssi vahvistaa, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsuu talous- ja valtiovarainministerit osallistumaan Eurooppa- neuvoston kokouksiin silloin, kun Eurooppa-neuvosto tarkastelee talous- ja rahaliittoa koskevia kysymyksiä. JULISTUS (no 5) valuuttayhteistyöstä kolmansien maiden kanssa Konferenssi vahvistaa, että yhteisö pyrkii osaltaan vaikuttamaan kansainvälisten valuuttasuhteiden vakauteen. Tätä varten yhteisö on valmis toimimaan yhteistyössä muiden Euroopan valtioiden kanssa sekä sellaisten Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa, joiden kanssa sillä on läheiset taloudelliset suhteet. JULISTUS (no 6) valuuttasuhteista San Marinon, Vatikaanivaltion ja Monacon ruhtinaskunnan kanssa Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että tämä sopimus ei vaikuta Italian ja San Marinon, Italian ja Vatikaanivaltion eikä Ranskan ja Monacon välisiin valuuttasuhteisiin niin kauan kuin ecua ei ole otettu käyttöön yhteisön yhtenäisvaluuttana. Yhteisö sitoutuu helpottamaan uudelleen käytäviä neuvotteluja voimassa olevista järjestelyistä, jotka saattavat muodostua tarpeellisiksi, kun ecu otetaan käyttöön yhtenäisvaluuttana. JULISTUS (no 7) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 73 d artiklasta Konferenssi vahvistaa, että jäsenvaltioiden oikeus soveltaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 73 d artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja verolainsäädäntönsä säännöksiä koskee ainoastaan säännöksiä, jotka ovat voimassa vuoden 1993 lopussa. Tätä julistusta sovelletaan kuitenkin ainoastaan pääomanliikkeisiin ja jäsenvaltioiden välisiin maksuihin. JULISTUS (no 8) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 artiklasta Konferenssi korostaa, että 109 artiklan 1 kohdassa käytetyllä ilmaisulla «muodollinen sopimus» ei ole tarkoitus luoda yhteisön oikeuteen uutta kansainvälisten sopimusten ryhmää. JULISTUS (no 9) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan XVI osastosta Konferenssi katsoo, että ottaen huomioon luonnonsuojelun kasvava merkitys kansallisella tasolla, yhteisön tasolla ja kansainvälisellä tasolla, yhteisön olisi otettava huomioon tämän alan erityisvaatimukset käyttäessään kolmannen osan XVI osaston määräysten mukaista toimivaltaansa. JULISTUS (no 10) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109, 130 r ja 130 y artiklasta Konferenssi katsoo, että 109 artiklan 5 kohdan, 130 r artiklan 4 kohdan toisen alakohdan sekä 130 y artiklan määräykset eivät vaikuta yhteisön tuomioistuimen AETR-sopimusta koskevassa tapauksessa annetusta tuomiosta johtuviin periaatteisiin. JULISTUS (no 11) 24 päivänä marraskuuta 1988 annetusta direktiivistä ("Päästöt") Konferenssi julistaa, että yhteisön lainsäädännön muutokset eivät saa vaikuttaa tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan pääsevien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta 24 päivänä marraskuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin nojalla Espanjalle ja Portugalille 31 päivään joulukuuta 1999 asti myönnettyihin poikkeuksiin. JULISTUS (no 12) Euroopan kehitysrahastosta Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että Euroopan kehitysrahasto rahoitetaan edelleen kansallisin osuuksin nykyisten määräysten mukaisesti. JULISTUS (no 13) kansallisten kansanedustuslaitosten merkityksestä Euroopan unionissa Konferenssi katsoo, että on tärkeää rohkaista kansallisten kansanedustuslaitosten suurempaa osallistumista Euroopan unionin toimintaan. Tämän vuoksi on tehostettava tietojenvaihtoa kansallisten kansanedustuslaitosten ja Euroopan parlamentin välillä. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden hallitukset huolehtivat muun muassa siitä, että kansalliset kansanedustuslaitokset saavat lainsäädäntöä koskevat komission ehdotukset riittävän ajoissa tiedoksi tai mahdollista tarkastelua varten. Lisäksi konferenssi katsoo, että on tärkeää tehostaa kansallisten kansanedustuslaitosten ja Euroopan parlamentin välisiä yhteyksiä erityisesti myöntämällä aiheellisia vastavuoroisia etuja ja järjestämällä säännöllisesti tapaamisia samoista asioista kiinnostuneiden kansanedustuslaitosten jäsenten välillä. JULISTUS (no 14) kansanedustuslaitosten konferenssista Konferenssi kehottaa Euroopan parlamenttia ja kansallisia kansanedustuslaitoksia kokoontumaan tarvittaessa kansanedustuslaitosten konferenssiin ("assises"). Kansanedustuslaitosten konferenssia kuullaan Euroopan unionin suurista suuntaviivoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin toimivaltaa ja kansallisten kansanedustuslaitosten oikeuksia. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja toimittavat jokaiselle kansanedustuslaitosten konferenssin kokoukselle kertomuksen unionin tilasta. JULISTUS (no 15) komission ja Euroopan parlamentin jäsenten määrästä Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että komission ja Euroopan parlamentin jäsenten määrään liittyviä kysymyksiä tarkastellaan viimeistään vuoden 1992 lopussa tarkoituksena saada aikaan yksimielisyys, joka mahdollistaa tarvittavan oikeudellisen perustan asettamisen Euroopan parlamentin jäsenten määrän vahvistamiseksi riittävän ajoissa ennen vuoden 1994 vaaleja. Päätökset tehdään erityisesti ottaen huomioon tarve vahvistaa Euroopan parlamentin jäsenten kokonaismäärä laajennetussa yhteisössä. JULISTUS (no 16) yhteisön säädöshierarkiasta Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että hallitusten välinen konferenssi, joka kutsutaan koolle vuonna 1996, tutkii, onko mahdollista tarkistaa yhteisön säädösten luokittelua erilaisten säädösryhmien tarkoituksenmukaisen hierarkian aikaansaamiseksi. JULISTUS (no 17) oikeudesta saada tietoja Konferenssi katsoo, että päätöksentekomenettelyn avoimuus vahvistaa toimielinten kansanvaltaisuutta sekä yleisön luottamusta hallintoa kohtaan. Tämän vuoksi konferenssi suosittelee, että komissio toimittaa neuvostolle viimeistään vuonna 1993 kertomuksen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on parantaa yleisön mahdollisuuksia saada toimielinten hallussa olevia tietoja. JULISTUS (no 18) komission ehdotuksista aiheutuvista arvioiduista kustannuksista Konferenssi kiinnittää huomiota siihen, että komissio sitoutuu lainsäädäntöehdotustensa osalta ottamaan huomioon jäsenvaltioiden viranomaisille ja kaikille niille, joita asia koskee, aiheutuvat kustannukset ja hyödyt tarvittaessa tarpeellisiksi katsomiensa neuvottelujen perusteella ja vahvistamalla yhteisön lainsäädännön arviointijärjestelmäänsä. JULISTUS (no 19) yhteisön oikeuden soveltamisesta 1. Konferenssi korostaa, että yhteenkuuluvuuden ja ykseyden kannalta Eurooppaa rakennettaessa on tärkeää, että jokainen jäsenvaltio saattaa sille osoitetut direktiivit kaikilta osin ja tarkasti osaksi kansallista lainsäädäntöään direktiiveissä asetetuissa määräajoissa. Lisäksi konferenssi, tunnustaen sen, että jokaisen jäsenvaltion on määritettävä, miten yhteisön oikeuden säännöksiä sovelletaan parhaimmalla mahdollisella tavalla suhteessa jäsenvaltion omiin toimielimiin, oikeusjärjestykseen ja muihin edellytyksiin, kuitenkin kaikissa tapauksissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 artiklan määräyksiä noudattaen katsoo, että yhteisön moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että eri jäsenvaltioissa toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksesta yhteisön oikeutta sovellettaisiin näissä valtioissa yhtä tehokkaasti ja ehdottomasti kuin kansallista lainsäädäntöä 2. Konferenssi kehottaa komissiota sen käyttäessä sille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 155 artiklassa uskottua toimivaltaa huolehtimaan, että jäsenvaltiot noudattavat velvollisuuksiaan. Konferenssi kehottaa komissiota julkaisemaan säännöllisesti täydellisen kertomuksen jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille. JULISTUS (no 20) yhteisön toimenpiteiden ympäristövaikutusten arvioinnista Konferenssi kiinnittää huomiota siihen, että komissio sitoutuu ehdotuksissaan ja jäsenvaltiot sitoutuvat täytäntöönpanossa ottamaan täysimääräisesti huomioon ehdotusten ympäristövaikutukset sekä kestävän kasvun periaatteen. JULISTUS (no 21) Tilintarkastustuomioistuimesta Konferenssi korostaa sitä erityismerkitystä, joka liittyy Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 188 a, 188 b, 188 c ja 206 artiklassa tilintarkastustuomioistuimelle uskottuun tehtävään. Konferenssi pyytää muita yhteisön toimielimiä tutkimaan tilintarkastustuomioistuimen kanssa kaikkia aiheellisia keinoja tilintarkastustuomioistuimen työn tehostamiseksi. JULISTUS (no 22) talous- ja sosiaalikomiteasta Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että talous- ja sosiaalikomitea on samalla tavalla riippumaton talousarvionsa ja henkilöstöhallintonsa osalta kuin tilintarkastustuomioistuin on tähän asti ollut. JULISTUS (no 23 yhteistyöstä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa Konferenssi korostaa sitä merkitystä, jonka on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 117 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisön sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen sekä sosiaalilaitoksista ja sosiaalipalveluista vastaavien säätiöiden välisellä yhteistyöllä. JULISTUS (no 24) Eläinsuojelusta Konferenssi kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota sekä jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon yhteisen maatalouspolitiikan, liikenteen, sisämarkkinoiden ja tutkimuksen alalla yhteisön lainsäädännön laatimisen ja täytäntöönpanon yhteydessä eläinten hyvinvoinnin vaatimukset. JULISTUS (no 25) Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 227 artiklan 3 kohdassa ja 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden etujen edustamisesta Konferenssi kiinnittää huomiota siihen, että poikkeuksellisissa olosuhteissa voi olla eroja unionin etujen ja sopimuksen 227 artiklan 3 kohdassa ja 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden etujen välillä, sekä sopii siitä, että neuvosto pyrkii löytämään unionin kannan mukaisen ratkaisun. Jos tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, konferenssi sopii siitä, että jäsenvaltio, jota asia koskee, voi toimia erikseen edellä tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden eduksi, kuitenkaan vahingoittamatta yhteisön etuja. Kyseinen jäsenvaltio ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle, jos tällainen eturistiriita on vaarassa syntyä, ja jos erillinen toiminta on välttämätöntä, osoittaa selvästi, että se toimii edellä tarkoitetun merentakaisen alueen eduksi. Tätä julistusta sovelletaan myös Macaoon ja Itä-Timoriin. JULISTUS (no 26) yhteisön syrjäisimmistä alueista Konferenssi tunnustaa, että yhteisön syrjäisimmät alueet (Ranskan merentakaiset departementit, Azorit ja Madeira sekä Kanariansaaret) kärsivät vakavasta rakenteellisesta jälkeenjääneisyydestä; sitä vaikeuttavat useat tekijät (syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto, taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista), joiden muuttumattomuus ja yhteisvaikutus vaikeuttavat suuresti näiden alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Konferenssi katsoo, että vaikka Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiä ja johdettua oikeutta sovelletaan täysimääräisesti syrjäisimpiin alueisiin, on kuitenkin mahdollista toteuttaa erityistoimenpiteitä näiden alueiden auttamiseksi siltä osin kuin on tarpeellista ja niin pitkään kuin on olemassa asiallinen tarve toteuttaa tällaiset toimenpiteet näiden alueiden taloudelliseksi ja sosiaaliseksi kehittämiseksi. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on oltava sisämarkkinoiden toteuttaminen ja alueellisten tosiasioiden tunnustaminen, jotta syrjäisimmät alueet saavuttaisivat yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen keskitason. JULISTUS (no 33) EKP:n ja ERI:n sekä niiden henkilöstön välisistä riita-asioista Konferenssi katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi käsiteltävä tähän ryhmään kuuluvat kanteet sopimuksen 168 a artiklan mukaisesti. Tämän vuoksi konferenssi pyytää toimielimiä antamaan asiaa koskevat määräykset. A - Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisöille yhteisistä toimielimistä HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI, RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUATAR, HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR, jotka HALUAVAT rajoittaa muodostamissaan Euroopan yhteisöissä samankaltaisista tehtävistä huolehtivien toimielinten lukumäärää, OVAT PÄÄTTÄNEET perustaa näitä yhteisöjä varten tiettyjä yhteisiä toimielimiä ja ovat tätä varten nimenneet täysivaltaisiksi edustajikseen: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS: ulkoasiainministeri Paul Henri SPAAKin; talousasiainministeriön pääsihteeri, hallitusten välisen konferenssin Belgian valtuuskunnan puheenjohtajan, paroni J. Ch. SNOY ET D'OPPUERSin; SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI: liittokansleri, tohtori Konrad ADENAUERin; ulkoasiainministeriön valtiosihteeri, professori tohtori Walter HALLSTEINin; RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri Christian PINEAUn; ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Maurice FAUREn; ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI: valtioneuvoston puheenjohtajan Antonio SEGNIn; ulkoasiainministeri Gaetano MARTINOn; HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUATAR: hallituksen puheenjohtajan, ulkoasiainministeri Joseph BECHin;suurlähettiläs, hallitusten välisen konferenssin Luxemburgin valtuuskunnan puheenjohtajan Lambert SCHAUSin; HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR: ulkoasiainministeri Joseph LUNSin; hallitusten välisen konferenssin Alankomaiden valtuuskunnan puheenjohtajan J. LINTHORST HOMANin; JOTKA vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa ovat sopineet seuraavaa: OSA I I OSAEDUSTAJAKOKOUS (*) (*) TOIM. HUOM. Historiallisista syistä, EYA:n 3 artiklasta poiketen, ilmaisua "edustajakokous" ei ole tässä yhteydessä korvattu ilmaisulla "Euroopan parlamentti". 1 artikla Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksessa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa edustajakokoukselle uskottuja valtuuksia ja toimivaltaa käyttää näissä perustamissopimuksissa määrätyin edellytyksin yhteinen edustajakokous, joka on muodostettu ja nimetty Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 138 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklassa määrätyllä tavalla. 2 artikla 1. Ryhtyessään hoitamaan tehtäviään 1 artiklassa mainittu yhteinen edustajakokous korvaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 21 artiklassa tarkoitetun yleiskokouksen. Se käyttää kyseisessä sopimuksessa yhteiselle edustajakokoukselle uskottuja valtuuksia ja toimivaltaa kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti. 2. Tämän vuoksi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 21 artikla kumotaan 1 artiklassa mainitun yhteisen edustajakokouksen ryhtyessä hoitamaan tehtäviään ja korvataan seuraavasti: "21 artikla 1. Euroopan parlamentti muodostuu valtuutetuista, jotka kansanedustuslaitokset valitsevat keskuudestaan kunkin jäsenvaltion vahvistamaa menettelyä noudattaen. 2. Valtuutettujen lukumäärä vahvistetaan seuraavasti: Saksa 36 Belgia 14 Ranska 36 Italia 36 Luxemburg 6 Alankomaat 14 3. Euroopan parlamentti laatii esityksiä yleisten, välittömien vaalien toimittamisesta yhdenmukaista menettelyä noudattaen kaikissa jäsenvaltioissa. Neuvosto antaa yksimielisesti säännökset, joiden hyväksymistä se suosittaa jäsenvaltioille jäsenvaltioiden valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti." II OSA YHTEISÖN TUOMIOISTUIN 3 artikla Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksessa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa yhteisön tuomioistuimelle uskottua toimivaltaa käyttää näissä perustamissopimuksissa määrätyin edellytyksin yhteinen yhteisön tuomioistuin, joka on muodostettu ja nimetty Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 165-167 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 137-139 artiklassa määrätyllä tavalla. 4 artikla 1. Ryhtyessään hoitamaan tehtäviään 3 artiklassa tarkoitettu yhteinen tuomioistuin korvaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 32 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen. Se käyttää mainitussa sopimuksessa tälle tuomioistuimelle mainitun sopimuksen määräysten mukaisesti uskottua toimivaltaa. Edellä 3 artiklassa tarkoitetun yhteisen tuomioistuimen presidentti käyttää Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksessa tuomioistuimen presidentille uskottua toimivaltaa. 2. Tämän vuoksi 3 artiklassa mainitun yhteisen tuomioistuimen ryhtyessä hoitamaan tehtäviään a) kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 32 artikla ja korvataan seuraavasti: "32 artikla Yhteisön tuomioistuimessa on seitsemän tuomaria. Yhteisön tuomioistuin kokoontuu täysistunnossa. Se voi kuitenkin perustaa keskuudestaan kolmen tai viiden tuomarin jaostoja käsitelläkseen tiettyjä valmistelevia tehtäviä tai ratkaistakseen tietynlaisia asioita sen mukaan kuin siitä erikseen määrätään. Yhteisön tuomioistuin ratkaisee aina täysistunnossa asiat, jotka jäsenvaltio tai yhteisön toimielin saattaa sen käsiteltäviksi, sekä asiat, joissa 41 artiklan nojalla pyydetään ennakkoratkaisua. Yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti lisätä tuomareiden määrää ja tehdä tarvittavat mukautukset tämän artiklan toiseen ja kolmanteen kohtaan sekä 32 b artiklan toiseen kohtaan." "32 artikla bis Yhteisön tuomioistuinta avustaa kaksi julkisasiamiestä. Julkisasiamiesten tehtävänä on täysin puolueettomina ja riippumattomina julkisessa istunnossa tehdä perustellut ehdotukset ratkaisuiksi yhteisön tuomioistuimen käsiteltäviksi saatetuissa asioissa ja siten avustaa yhteisön tuomioistuinta sille 31 artiklan mukaan kuuluvassa tehtävässä. Yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti lisätä julkisasiamiesten määrää ja tehdä tarvittavat mukautukset 32 b artiklan kolmanteen kohtaan." "32 artikla ter Tuomarit ja julkisasiamiehet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka joko täyttävät kotimaassaan korkeimpien tuomarin virkojen kelpoisuusvaatimukset tai ovat tunnetusti päteviä lainoppineita, ja heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Osa tuomareista vaihtuu joka kolmas vuosi. Tämä koskee vuoroin kolmea ja vuoroin neljää tuomaria. Arvalla valitaan ne kolme tuomaria, joiden toimikausi päättyy ensimmäisen kolmivuotiskauden jälkeen. Osa julkisasiamiehistä vaihtuu joka kolmas vuosi. Arvalla valitaan se julkisasiamies, jonka toimikausi päättyy ensimmäisen kolmivuotiskauden jälkeen. Tuomari tai julkisasiamies, jonka toimikausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Tuomarit valitsevat yhteisön tuomioistuimen presidentin keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi." "32 artikla quater Yhteisön tuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt."; kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimukseen liitetyn yhteisön tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan määräykset, siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa mainitun sopimuksen 32-32 c artiklan kanssa. OSA III TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA 5 artikla 1. Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksessa ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksessa talous- ja sosiaalikomitealle uskottuja tehtäviä hoitaa näissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin yhteinen talous- ja sosiaalikomitea, joka on muodostettu ja nimetty Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 194 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 166 artiklassa määrätyllä tavalla. 2. Edellä 1 kohdassa mainitussa yhteisessä talous- ja sosiaalikomiteassa on erityisjaosto, ja sillä on toimivaltaisia alajaostoja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen alaan kuuluvien kysymysten käsittelemistä varten. 3. Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 193-197 artiklan määräyksiä sovelletaan 1 kohdassa mainittuun yhteiseen talous- ja sosiaalikomiteaan. OSA IV TOIMIELINTEN RAHOITTAMINEN 6 artikla (Artikla on kumottu sulautumissopimuksen 23 artiklalla) [ Katso sulautumissopimuksen 20 artikla, joka kuuluu seuraavasti: 1. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön hallintomenot ja niihin liittyvät tulot, Euroopan talousyhteisön tulot ja menot sekä Euroopan atomienergiayhteisön tulot ja menot, lukuun ottamatta hankintakeskuksen ja yhteisyritysten tuloja ja menoja, otetaan Euroopan yhteisöjen talousarvioon näiden kolmen yhteisön perustamissopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Tämä talousarvio, jossa tulojen ja menojen on oltava tasapainossa, korvaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön hallinnollisen talousarvion ja Euroopan talousyhteisön talousarvion sekä Euroopan atomienergiayhteisön toiminnan talousarvion sekä tutkimus- ja investointitalousarvion (*). (*) 1 kohta sellaisena kuin se on muutettuna tiettyjen talousarviota koskevien määräysten muuttamisesta tehdyn sopimuksen 10 artiklalla. 2. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 49 artiklassa tarkoitettujen maksujen kattama osuus menoista vahvistetaan 18 miljoonaksi laskentayksiköksi. Komissio toimittaa 1 päivänä tammikuuta 1967 alkavasta varainhoitovuodesta lähtien vuosittain neuvostolle kertomuksen, jonka perusteella neuvosto tarkastelee, onko edellä mainittua lukua syytä mukauttaa yhteisöjen talousarviossa tapahtuneeseen kehitykseen. Neuvosto päättää asiasta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 28 artiklan neljännen kohdan ensimmäisessä virkkeessä määrätyllä enemmistöllä. Tämä mukautus tehdään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen soveltamisesta johtuvissa menoissa tapahtuneen kehityksen arvioinnin perusteella. 3. Komissio osoittaa yhteisöjen talousarvion menojen kattamiseksi tarkoitetun osan maksuista kyseisen talousarvion toteuttamiseen Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 209 artiklan b alakohdan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 183 artiklan b alakohdan nojalla annetuissa varainhoitoasetuksissa säädetyn aikataulun mukaisesti, jotta jäsenvaltiot asettavat osuutensa käytettäväksi. ] Loppumääräykset 7 artikla Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän yleissopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan. Tämä yleissopimus tulee voimaan päivänä, jona Euroopan talousyhteisön perustamissopimus ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus tulevat voimaan. 8 artikla Tämä yleissopimus, joka on laadittu yhtenä kappaleena saksan, ranskan, italian ja hollannin kielellä kaikkien neljän tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille. TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen. Tehty Roomassa kahdentenakymmenentenäviidentenä päivänä maaliskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäseitsemän. P. H. SPAAKJ. Ch. SNOY ET D'OPPUERS ADENAUERHALLSTEIN PINEAUM. FAURE Antonio SEGNIGaetano MARTINO BECHLambert SCHAUS J. LUNSJ. LINTHORST HOMAN B - Sopimus Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta (*) (*) EYVL 152, 13.7.1967. 1. SOPIMUSTEKSTI HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI, RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA, HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR, jotka OTTAVAT HUOMIOON Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 96 artiklan, OTTAVAT HUOMIOON Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 236 artiklan, OTTAVAT HUOMIOON Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 204 artiklan, OVAT PÄÄTTÄNEET jatkaa etenemistä kohti Euroopan ykseyttä, OVAT PÄÄTTÄNEET yhdistää kolme yhteisöä, ja OVAT TIETOISIA siitä, että yhteisten yhteisön toimielinten perustaminen edistää tällaista yhdistämistä, OVAT TEHNEET PÄÄTÖKSEN perustaa Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission ja ovat tätä varten nimenneet täysivaltaisiksi edustajikseen: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS: varapääministeri ja ulkoasiainministeri Paul Henri SPAAKin; SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI: talousministeri Kurt SCHMÜCKERin; RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri Maurice COUVE DE MURVILLEn; ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri Amintore FANFANIn; HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA: pääministeri ja ulkoasiainministeri Pierre WERNERin; HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR: ulkoasiainministeri J. M. A. H. LUNSin; JOTKA vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa ovat sopineet seuraavaa: I LUKU EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO 1 artikla Perustetaan Euroopan yhteisöjen neuvosto, jäljempänä «neuvosto». Tämä neuvosto korvaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erityisen ministerineuvoston, Euroopan talousyhteisön neuvoston sekä Euroopan atomienergiayhteisön neuvoston. Se käyttää näille toimielimille uskottuja valtuuksia ja toimivaltaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksissa sekä tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin. 2-7 artikla (kumottu) (*) (*) Ks. SEU:n P artiklan 1 kohta. 8 artikla (p.m.) (**) (**) Tällä artiklalla tehdyt muutokset on sisällytetty Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimukseen. II LUKU EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO 9 artikla Perustetaan Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä «komissio». Tämä komissio korvaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkean viranomaisen, Euroopan talousyhteisön komission sekä Euroopan atomienergiayhteisön komission. Se käyttää näille toimielimille uskottuja valtuuksia ja toimivaltaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksissa sekä tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin. 10-19 artikla (kumottu) (*) (*) Ks. SEU:n P artiklan 1 kohta. III LUKU VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 20 artikla 1. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön hallintomenot ja niihin liittyvät tulot, Euroopan talousyhteisön tulot ja menot sekä Euroopan atomienergiayhteisön tulot ja menot, lukuun ottamatta hankintakeskuksen ja yhteisyritysten tuloja ja menoja, otetaan Euroopan yhteisöjen talousarvioon näiden kolmen yhteisön perustamissopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Tämä talousarvio, jossa tulojen ja menojen on oltava tasapainossa, korvaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön hallinnollisen talousarvion ja Euroopan talousyhteisön talousarvion sekä Euroopan atomienergiayhteisön toiminnan talousarvion sekä tutkimus- ja investointitalousarvion. (*). (*) 1 kohta sellaisena kuin se on muutettuna tiettyjen talousarviota koskevien määräysten muuttamisesta tehdyn sopimuksen 10 artiklalla. 2. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 49 artiklassa tarkoitettujen maksujen kattama osuus menoista vahvistetaan 18 miljoonaksi laskentayksiköksi. Komissio toimittaa 1 päivänä tammikuuta 1967 alkavasta varainhoitovuodesta lähtien vuosittain neuvostolle kertomuksen, jonka perusteella neuvosto tarkastelee, onko edellä mainittua lukua syytä mukauttaa yhteisöjen talousarviossa tapahtuneeseen kehitykseen. Neuvosto päättää asiasta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 28 artiklan neljännen kohdan ensimmäisessä virkkeessä määrätyllä enemmistöllä. Tämä mukautus tehdään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen soveltamisesta johtuvissa menoissa tapahtuneen kehityksen arvioinnin perusteella. 3. Komissio osoittaa yhteisöjen talousarvion menojen kattamiseksi tarkoitetun osan maksuista kyseisen talousarvion toteuttamiseen Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 209 artiklan b alakohdan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 183 artiklan b alakohdan nojalla annetuissa varainhoitoasetuksissa säädetyn aikataulun mukaisesti, jotta jäsenvaltiot asettavat osuutensa käytettäväksi. 21 artikla (p.m.) (*) (*) Tällä artiklalla tehdyt muutokset on sisällytetty Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimukseen. 22 artikla (**) (**) Sellaisena kuin se on muutettuna eräiden varainhoitoa koskevien määräysten muuttamisesta tehdyn sopimuksen 27 artiklalla. 1. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 78 e artiklan, Euroopan talousyhteisön 206 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön 180 artiklan mukaisesti perustetulle tilintarkastustuomioistuimelle uskottuja valtuuksia ja toimivaltaa käyttää näissä sopimuksissa määrätyin edellytyksin Euroopan yhteisöjen yhteinen tilintarkastustuomioistuin, joka on muodostettu kuten mainituissa artikloissa määrätään. 2. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin käyttää yhteisöjen tilintarkastuslautakunnalle ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tilintarkastajalle uskottuja valtuuksia ja toimivaltaa niissä eri teksteissä määrätyin edellytyksin, joissa viitataan tilintarkastuslautakuntaan ja tilintarkastajaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia ja toimivaltaa. Kaikissa näissä teksteissä ilmaisut "tilintarkastuslautakunta" ja "tilintarkastajat" korvataan sanoilla "tilintarkastustuomioistuin". 23 artikla Kumotaan tietyistä Euroopan yhteisöille yhteisistä toimielimistä tehdyn yleissopimuksen 6 artikla. IV LUKU EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ 24 artikla 1. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön virkamiehistä ja muusta henkilöstöstä tulee tämän sopimuksen voimaantulopäivänä Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä, ja he muodostavat osan näiden yhteisöjen yhteistä hallintoa. Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja kuultuaan niitä muita toimielimiä, joita asia koskee, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot. 2. Kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn yleissopimuksen 7 artiklan kolmas kohta, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 212 artikla sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 186 artikla. 25 artikla Kunnes 24 artiklassa tarkoitetut yhteiset henkilöstösäännöt ja palvelussuhteen ehdot sekä tähän sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa olevan 13 artiklan soveltamista koskeva sääntely tulevat voimaan, ennen tämän sopimuksen voimaantuloa palvelukseen otettuja virka- miehiä ja muuta henkilöstöä koskevat edelleen heihin aikaisemmin sovelletut määräykset. Kunnes 24 artiklassa tarkoitetut yhteiset henkilöstösäännöt ja palvelussuhteen ehdot sekä tähän sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa olevan 13 artiklan soveltamista koskeva sääntely on annettu, tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen palvelukseen otettuja virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevat Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavat määräykset. 26 artikla Kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 40 artiklan toinen kohta ja korvataan se seuraavasti: "Yhteisön tuomioistuimella on myös toimivalta määrätä yhteisön henkilöstöön kuuluva maksamaan korvaus, jos vahingon syynä on henkilöstöön kuuluvan tehtäviään hoitaessaan tekemä henkilökohtainen virhe. Yhteisön henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta yhteisöä kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai heitä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa." V LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET 27 artikla 1. Kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 22 artiklan ensimmäinen kohta, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 139 artiklan ensimmäinen kohta sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 109 artiklan ensimmäinen kohta ja korvataan ne seuraavasti: "Euroopan parlamentti pitää istunnon vuosittain. Se kokoontuu ilman erillistä kutsua maaliskuun toisena tiistaina." 2. Kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 24 artiklan toinen kohta ja korvataan se seuraavasti: "Euroopan parlamentti käsittelee komission toimintaa koskevan epäluottamuslauseen aikaisintaan kolmen päivän kuluttua siitä, kun se on annettu parlamentin käsiteltäväksi, ja päättää siitä avoimella äänestyksellä." 28 artikla Euroopan yhteisöillä on jäsenvaltioiden alueella tähän sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa määritellyin edellytyksin ne erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen yhteisöjen tehtävien toteuttamiseksi. Sama koskee Euroopan investointipankkia. Kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 76 artikla, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 218 artikla ja Euroopan atomienergiayhteisön 191 artikla sekä näihin kolmeen perustamissopimukseen liittyvät erioikeuksia ja vapauksia koskevat pöytäkirjat, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimukseen liitetyn tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan neljäs kohta ja 14 artiklan toinen kohta sekä Euroopan talousyhteisön perustamissopimukseen liitetyn Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 28 artiklan 1 kohdan toinen alakohta. 29 artikla Neuvosto käyttää tämän sopimuksen 5, 6, 10, 12, 13, 24, 34 ja 35 artiklassa sekä siihen liitetyssä pöytäkirjassa sille uskottua toimivaltaa Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 148, 149 ja 150 artiklan mukaisesti sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 118, 119 ja 120 artiklan mukaisesti. 30 artikla Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen määräyksiä, jotka koskevat yhteisön tuomioistuimen toimivaltaa sekä tämän toimivallan käyttöä, sovelletaan tämän sopimuksen ja siihen liitetyn pöytäkirjan määräyksiin; niihin määräyksiin, joilla muutetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen artikloja, sovelletaan kuitenkin edelleen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen määräyksiä. 31 artikla Neuvosto ryhtyy hoitamaan tehtäviään tämän sopimuksen voimaantulopäivänä. Voimaantulopäivänä neuvoston puheenjohtajan tehtävästä huolehtii se neuvoston jäsen, jonka olisi ollut otettava huolehtiakseen Euroopan talousyhteisön neuvoston ja Euroopan atomienergiayhteisön neuvoston puheenjohtajuudesta Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti; hän huolehtii tästä tehtävästä jäljellä olevan toimikautensa ajan. Toimikauden päättyessä jäsenvaltiot huolehtivat puheenjohtajan tehtävästä tämän sopimuksen 2 artiklassa vahvistetussa järjestyksessä. 32 artikla 1. Kunnes yhtenäisen Euroopan yhteisön perustamissopimus tulee voimaan ja enintään kolmen vuoden ajan siitä, kun komission jäsenet on nimitetty, komissiossa on 14 jäsentä. Tänä aikana saman jäsenvaltion kansalaisuus saa olla enintään kolmella jäsenellä. 2. Komission puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet nimitetään heti tämän sopimuksen tultua voimaan. Komissio ryhtyy hoitamaan tehtäviään viidentenä päivänä jäsentensä nimittämisestä. Samaan aikaan päättyy korkean viranomaisen, Euroopan talousyhteisön komission ja Euroopan atomienergiayhteisön komission jäsenten toimikausi. 33 artikla Edellä 32 artiklassa tarkoitetun komission jäsenten toimikausi päättyy 32 artiklan 1 kohdassa määrättynä päivänä. Edellä 10 artiklassa tarkoitetun komission jäsenet nimitetään viimeistään kuukautta ennen kyseistä päivää. Jollei kaikkia tai joitakin jäseniä nimitetä vaaditussa ajassa, 12 artiklan kolmannen kohdan määräyksiä ei sovelleta siihen jäseneen, jonka virkaikä komission tai korkean viranomaisen jäsenenä kunkin jäsenvaltion kansalaisten joukossa on lyhyin, tai jos kahdella tai useammalla jäsenellä on sama virkaikä, näistä nuorimpaan. Mitä 12 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, sovelletaan kuitenkin edelleen kaikkiin samaa kansallisuutta oleviin jäseniin, jos jäsen, jolla on kyseinen kansalaisuus, on lakannut hoitamasta tehtäviään ennen 32 artiklan 1 kohdassa määrättyä päivää, eikä hänen tilalleen ole nimitetty uutta jäsentä. 34 artikla Neuvosto vahvistaa yksimielisesti korkean viranomaisen, Euroopan talousyhteisön komission ja Euroopan atomienergiayhteisön komission sellaisten entisten jäsenten palkkajärjestelyt, jotka 32 artiklan nojalla ovat lakanneet hoitamasta tehtäviään ja joita ei ole nimitetty komission jäseniksi. 35 artikla 1. Yhteisöjen ensimmäinen talousarvio laaditaan ja vahvistetaan varainhoitovuodeksi, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan tammikuun 1 päivänä. 2. Jos tämä sopimus tulee voimaan 1 päivään heinäkuuta 1965 mennessä, pidennetään Euroopan hiili- ja teräsyhteisön hallintomenoja koskevaa yleistä ennakkoarviota, joka päättyy 1 päivänä heinäkuuta, saman vuoden 31 päivään joulukuuta asti; tämän ennakkoarvion perusteella avatut määrärahat korotetaan suhteellisesti, jollei neuvosto määräenemmistöllä toisin päätä. Jos tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kesäkuuta 1965 jälkeen, neuvosto tekee yksimielisesti komission ehdotuksesta aiheelliset päätökset ottaen huomioon toisaalta tarpeen varmistaa yhteisöjen moitteeton toiminta sekä toisaalta vahvistaakseen mahdollisimman nopeasti yhteisöjen ensimmäisen talousarvion. 36 artikla Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet hoitavat Euroopan yhtei- söjen tilintarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten tehtäviä tämän sopimuksen voimaantulosta lähtien ja jäljellä olevan toimikautensa ajan. Tilintarkastaja, joka hoitaa tehtäviään tämän sopimuksen voimaantuloon asti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 78 artiklan mukaisesti, hoitaa kyseisen sopimuksen 78 e artiklassa määrättyjä tehtäviä jäljellä olevan toimikautensa ajan (*). (*) Ks. edellä 22 artikla. 37 artikla Jäsenvaltioiden hallitusten edustajat vahvistavat yhteisellä sopimuksella tarvittavat määräykset tiettyjen Luxemburgin suurherttuakuntaa koskevien sellaisten erityiskysymysten sääntelemiseksi, jotka aiheutuvat Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 77 artiklan, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 216 artiklan, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 189 artiklan ja Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 1 artiklan 2 kohdan soveltamista. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös tulee voimaan samana päivänä kuin tämä sopimus. 38 artikla Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan. Tämä sopimus tulee voimaan viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. 39 artikla Tämä sopimus, joka on laadittu yhtenä kappaleena hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä kaikkien neljän tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille. TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen. Tehty Brysselissä kahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäviisi. Pour Sa Majesté le roi des Belges Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen Paul Henri SPAAK Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland Kurt SCHMÜCKER Pour le président de la République française Maurice COUVE DE MURVILLE Per il Presidente della Repubblica italiana Amintore FANFANI Pour Son Altesse Royale le grand-duc de Luxembourg Pierre WERNER Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden J. M. A. H. LUNS 2. PÖYTÄKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA KORKEAT SOPIMUSPUOLET, JOTKA KATSOVAT, että Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen 28 artiklan mukaisesti näillä yhteisöillä sekä Euroopan investointipankilla on jäsenvaltioiden alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien toteuttamiseksi, OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään tähän sopimukseen: I LUKU EUROOPAN YHTEISÖJEN OMAISUUS, VARAT JA LIIKETOIMET 1 artikla Yhteisöjen tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta. Yhteisöjen omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman yhteisön tuomioistuimen lupaa. 2 artikla Yhteisöjen arkistot ovat loukkaamattomia. 3 artikla Yhteisöt, niiden varat, tulot ja muu omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista. Jäsenvaltioiden hallitusten on toteutettava aina kun se on mahdollista aiheelliset toimenpiteet hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvät välilliset verot ja myyntiverot, kun yhteisöt suorittavat virkakäyttöönsä huomattavia hankintoja, joiden hintaan sisältyy tällaisia veroja. Näiden määräysten soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen yhteisöissä. Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista. 4 artikla Yhteisöt on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista yhteisöjen virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta; tämän vapautuksen nojalla maahan tuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin. Myös yhteisöjen julkaisut on vapautettu tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista. 5 artikla Euroopan hiili- ja teräsyhteisö saa pitää hallussaan kaikenlaista valuuttaa, ja se voi pitää tilejä missä tahansa valuutassa. II LUKU VIESTINTÄYHTEYDET JA KULKULUVAT 6 artikla Kunkin jäsenvaltion alueella yhteisöjen toimielimet saavat virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoilleen. Yhteisöjen toimielinten virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida. 7 artikla 1. Yhteisöjen toimielinten puheenjohtajat ja presidentit voivat myöntää yhteisöjen toimielinten jäsenille ja muulle henkilöstölle kulkulupia, joiden muodosta neuvosto päättää ja jotka jäsenvaltioiden viranomaiset tunnustavat päteviksi matkustusasiakirjoiksi. Näitä kulkulupia annetaan virkamiehille ja muulle henkilöstölle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistetuin edellytyksin. Komissio voi tehdä sopimuksia näiden kulkulupien tunnustamiseksi päteviksi matkustusasiakirjoiksi kolmansien valtioiden alueella. 2. Kunnes tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan määräyksiä sovelletaan kuitenkin edelleen sellaisiin toimielinten jäseniin ja muuhun henkilöstöön, joilla on tämän sopimuksen voimaan tullessa kyseisessä artiklassa tarkoitettu kulkulupa. III LUKU EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET 8 artikla Euroopan parlamentin jäsenten vapaalle liikkuvuudelle heidän matkustaessaan Euroopan parlamentin kokouspaikkaan tai heidän palatessaan sieltä ei aseteta hallinnollisia tai muita esteitä. Euroopan parlamentin jäsenet saavat tullien ja valuutanvaihtovalvonnan osalta: omalta hallitukseltaan samat helpotukset, jotka myönnetään ulkomailla tilapäisissä virkatehtävissä matkustaville korkeille virkamiehille; toisten jäsenvaltioiden hallituksilta samat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden edustajille tilapäisissä virkatehtävissä. 9 artikla Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella. 10 artikla Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus; toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus. Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä. Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta. IV LUKU JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT, JOTKA OSALLISTUVAT EUROOPAN YHTEISÖJEN TOIMIELINTEN TYÖHÖN 11 artikla Jäsenvaltioiden edustajilla, jotka osallistuvat yhteisöjen toimielinten työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä. Tätä artiklaa sovelletaan myös yhteisöjen neuvoa-antavien toimielinten jäseniin. V LUKU EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ 12 artikla Yhteisöjen virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä on kansallisuudestaan riippumatta jokaisen jäsenvaltion alueella seuraavat erioikeudet ja vapaudet: lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perustamissopimusten määräyksissä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta yhteisöjä kohtaan ja toisaalta tuomioistuimen toimivaltaa yhteisöjen ja niiden virkamiesten ja muun henkilöstön välisissä riidoissa, toisin määrätä. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin; maahanmuuttoa koskevat rajoitukset tai ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevat muodollisuudet eivät koske heitä, heidän puolisoitaan eikä heidän huollettavanaan olevia perheenjäseniään; valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille; oikeus tuoda maahan tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen käyttöomaisuutensa, kun he ensimmäisen kerran ryhtyvät hoitamaan tehtäviään kyseisessä maassa, ja heillä on oikeus viedä uudelleen nämä huonekalut ja tämä omaisuus tullitta virkatehtävien päättyessä, jollei sen valtion hallitus, jossa tätä oikeutta käytetään, aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja; oikeus tuoda maahan tullitta henkilökohtaiseen käyttöönsä auto, jonka he ovat hankkineet kyseisen maan sisämarkkinoita koskevin ehdoin joko siinä maassa, jossa he ovat viimeksi asuneet, tai maassa, jonka kansalaisia he ovat, sekä viedä se uudelleen tullitta, jollei kyseisen valtion hallitus aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja; 13 artikla Niillä edellytyksin ja noudattaen sitä menettelyä, jotka neuvosto komission ehdotuksesta vahvistaa, yhteisöjen virkamiehet ja muu henkilöstö ovat velvollisia maksamaan yhteisöille veroa yhteisöjen heille maksamista palkoista ja palkkioista. He eivät maksa kansallista veroa yhteisöjen maksamista palkoista ja palkkioista. 14 artikla Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi yhteisöjen jäsenvaltioiden välillä tehtyjä yleissopimuksia yhteisöjen niiden virkamiesten ja sen muun henkilöstön kotipaikan, jotka hoitaakseen tehtäväänsä yhteisöjen palveluksessa muuttavat asumaan muun jäsenvaltion alueelle kuin siihen jäsenvaltioon, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa oli heidän ryhtyessä hoitamaan tehtäviään yhteisöissä, katsotaan sekä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat että maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on yhteisöjen jäsenvaltio. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin. Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee siinä maassa, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu. Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa. 15 artikla Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevan sosiaalietuusjärjestelmän. 16 artikla Neuvosto määrittää komission ehdotuksesta ja kuultuaan muita toimielimiä, joita asia koskee, ne yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmät, joihin sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain 12 artiklan, 13 artiklan 2 kohdan sekä 14 artiklan määräyksiä. Virkamiesten ja muun näihin ryhmiin kuuluvan henkilöstön nimet, ura-alueet ja osoitteet toimitetaan määräajoin tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille. VI LUKU KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN YHTEISÖIHIN PERUSTETTUJEN EDUSTUSTOJEN ERIOIKEUDET JA VAPAUDET 17 artikla Jäsenvaltio, jonka alueella yhteisöjen päämaja sijaitsee, myöntää kolmansien maiden yhteisöihin akkreditoiduille edustustoille tavanomaiset diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet. VII LUKU DISPOSITIONS GÉNÉRALES 18 artikla Yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan yhteisöjen etuun liittyen. Kunkin yhteisöjen toimielimen on kumottava virkamiehelle tai muulle henkilöstölle myönnetty vapaus silloin kun toimielin katsoo, että tämä kumoaminen ei ole ristiriidassa yhteisöjen edun kanssa. 19 artikla Tämän pöytäkirjan soveltamiseksi yhteisöjen toimielimet toimivat yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa. 20 artikla Komission jäseniin sovelletaan 12-15 artiklaa sekä 18 artiklaa. 21 artikla Yhteisön tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan sekä avustaviin esittelijöihin sovelletaan 12-15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimen perussääntöä koskevien pöytäkirjojen 3 artiklan soveltamista, joka koskee tuomareiden ja julkisasiamiesten lainkäytöllistä koskemattomuutta. 22 artikla Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön sekä sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta pankin perussääntöä koskevan pöytäkirjan määräysten soveltamista. Euroopan investointipankki vapautetaan myös kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa. Pankin tai sen toimielinten perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei liioin ole liikevaihtoveron alaista. TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan. Tehty Brysselissä kahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäviisi. Paul Henri SPAAK Kurt SCHMÜCKER Maurice COUVE DE MURVILLE Amintore FANFANI Pierre WERNER J. M. A. H. LUNS 3. PÄÄTÖSASIAKIRJA LES PLÉNIPOTENTIAIRES Hänen Majesteettinsa Belgian kuninkaan, Saksan liittotasavallan presidentin, Ranskan tasavallan presidentin, Italian tasavallan presidentin, Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa Luxemburgin suurherttuan, Hänen Majesteettinsa Alankomaiden kuningattaren TÄYSIVALTAISET EDUSTAJAT, jotka ovat kokoontuneet Brysseliin 8 päivänä huhtikuuta 1965 allekirjoittamaan Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen, OVAT HYVÄKSYNEET SEURAAVAT TEKSTIT: Sopimus Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta, Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista. Näitä tekstejä allekirjoitettaessa täysivaltaiset edustajat ovat: antaneet Euroopan yhteisöjen komissiolle liitteessä I ilmaistun tehtävän ovat ottaneet huomioon liitteessä II ilmaistun Saksan liittotasavallan hallituksen julistuksen. TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän päätösasiakirjan. Tehty Brysselissä kahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäviisi. Paul Henri SPAAK Kurt SCHMÜCKER Maurice COUVE DE MURVILLE Amintore FANFANI Pierre WERNER J. M. A. H. LUNS Liitteet LIITE I EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIOLLE ANNETTU TEHTÄVÄ Euroopan yhteisöjen komissio saa tehtäväkseen toteuttaa osana velvollisuuksiaan kaikki yksiköidensä järkeistämisessä tarvittavat toimenpiteet kohtuullisessa ja suhteellisen lyhyessä määräajassa, joka ei saa olla vuotta pidempi. Komissio voi tätä varten hankkia kaikki aiheelliset lausunnot. Jotta neuvosto voi seurata tämän toiminnan edistymistä, komissio laatii määräajoin kertomuksen neuvostolle. LIITE II SAKSAN LIITTOTASAVALLAN HALLITUKSEN JULISTUS HALLITUKSEN JULISTUS Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen soveltamisesta Berliiniin Saksan liittotasavallan hallitus varaa oikeuden julistaa ratifioimiskirjojen tallettamisen yhteydessä, että Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehtyä sopimusta sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimusta sovelletaan myös Berliinin osavaltioon ("Land"). C - Euroopan yhtenäisasiakirja(*) (*)EYVL N:o L 169, 29.6.1987. 1. SOPIMUSTEKSTI HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI, HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS, RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, IRLANNIN PRESIDENTTI, ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA, HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR, PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS- IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR, jotka TAHTOVAT jatkaa Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten perusteella tehtyä työtä ja muuttaa yhteisöjen valtioiden suhteiden kokonaisuuden Euroopan unioniksi 19 päivänä kesäkuuta 1983 annetun Stuttgartin juhlallisen julistuksen mukaisesti, OVAT PÄÄTTÄNEET toteuttaa tämän Euroopan unionin yhtäältä omien sääntöjensä mukaisesti toimivien yhteisöjen pohjalta ja toisaalta allekirjoittajavaltioiden välisen Euroopan ulkopolitiikan alan yhteistyön pohjalta ja antaa tälle unionille tarpeelliset toimintakeinot, OVAT PÄÄTTÄNEET edistää yhdessä kansanvaltaa jäsenvaltioiden valtiosäännössä ja lainsäädännössä tunnustettujen perusoikeuksien, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan pohjalta ja erityisesti vapautta, tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että eurooppalainen ajatus, taloudellisesta yhdentymisestä ja poliittisen yhteistyön alueilta saadut tulokset sekä uuden kehityksen tarve vastaavat Euroopan demokraattisten kansojen toiveita, joiden välttämätön ilmaisukeino on yleisillä vaaleilla valittu Euroopan parlamentti, OVAT TIETOISIA Euroopan vastuusta pyrkiä puhumaan yhä enemmän yhdellä äänellä ja toimimaan yhtenäisesti ja yhteisvastuullisesti yhteisten etujen ja riippumattomuuden suojaamiseksi entistä tehokkaammin sekä erityisesti arvostamaan kansanvallan periaatteita sekä niihin liittyvää lain ja ihmisoikeuksien kunnioittamista niin, että ne yhdessä vaikuttavat kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilymiseen sen sitoumuksen mukaisesti, jonka ne ovat antaneet Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa, OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET parantaa taloudellista ja sosiaalista tilannetta syventämällä yhteistä politiikkaa sekä pyrkimällä uusiin tavoitteisiin ja varmistamalla yhteisöjen joustavamman toiminnan mahdollistamalla sen, että toimielimet voivat käyttää valtuuksiaan mahdollisimman yhdenmukaisin edellytyksin yhteisöjen edun mukaisesti, OTTAVAT HUOMIOON, että 19-21 päivänä lokakuuta 1972 Pariisissa järjestetyssä konferenssissa valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät Euroopan talous- ja rahaliiton asteittaisen toteuttamisen tavoitteen, ja OTTAVAT HUOMIOON Bremenissä 6 ja 7 päivänä heinäkuuta 1978 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajajäsenvaltion tekemien päätelmien liitteen sekä Euroopan valuuttajärjestelmän (EVJ) perustamisesta 5 päivänä joulukuuta 1978 Brysselissä tehdyn Eurooppa- neuvoston päätöslauselman ja siihen liittyvät kysymykset ja panevat merkille, että tämän päätöslauselman mukaisesti yhteisö ja jäsenvaltioiden keskuspankit ovat toteuttaneet joitakin toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön valuuttayhteistyö, OVAT PÄÄTTÄNEET laatia tämän asiakirjan ja ovat tätä varten nimenneet täysivaltaisiksi edustajikseen: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS: ulkoasiainministeri Leo TINDEMANSin; HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR: ulkoasiainministeri Uffe ELLEMANN-JENSENin SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri Hans-Dietrich GENSCHERin; HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri Karolos PAPOULIASin; HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS: ulkoasiainministeri Francisco FERN´ANDEZ ORDÓÑEZin; RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri Roland DUMAS'in; IRLANNIN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri, TD Peter BARRYn; ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri Giulio ANDREOTTIn; HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA: ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Robert GOEBBELSin; HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR: ulkoasiainministeri Hans VAN DEN BROEKin; PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI: ulkoasiainministeri Pedro PIRES DE MIRANDAn; HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BBRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN KUNINGATAR: ulko- ja kansainyhteisöasiainministeriön valtiosihteeri Lynda CHALKERin, JOTKA vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa ovat sopineet seuraavaa: OSASTO I Yhteiset määräykset 1 artikla Euroopan yhteisöjen ja Euroopan poliittisen yhteistyön tavoitteena on yhdessä myötävaikuttaa käytännössä Euroopan unionin kehittämiseen. Euroopan yhteisöt perustuvat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimukseen, Euroopan talousyhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen sekä niiden muuttamisesta tai täydentämisestä myöhemmin tehtyihin sopimuksiin ja asiakirjoihin. Poliittisesta yhteistyöstä määrätään III osastossa. Kyseisen osaston määräyksillä vahvistetaan Luxemburgin (1970), Kööpenhaminan (1973) sekä Lontoon (1981) kertomuksissa sekä Euroopan unionia koskevassa juhlallisessa julistuksessa (1983) sovitut menettelyt ja jäsenvaltioiden välillä asteittain toteutettu käytäntö sekä täydennetään niitä. 2 artikla (kumottu) (*) (*) Ks. SEU:n P artiklan 2 kohta. 3 artikla 1. Euroopan yhteisöjen toimielimet, kuten niitä jäljempänä kutsutaan, käyttävät valtuuksiaan ja toimivaltaansa yhteisöjen perustamissopimuksissa sekä niiden muuttamisesta tai täydentämisestä myöhemmin tehdyissä sopimuksissa ja asiakirjoissa sekä II osastossa määrätyin edellytyksin ja niissä määrättyihin tarkoituksiin. 2. (kumottu) (*) (*) Ks. SEU:n P artiklan 2 kohta. OSASTO II Määräykset Euroopan yhteisöjenperustamissopimustenmuuttamisesta (*) (*) p.m. Tällä osastolla tehdyt muutokset on sisällytetty Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin. OSASTO III Määräykset Euroopan yhteistyöstä ulkopolitiikan alalla (kumottu) (*) (*) Ks. SEU:n P artiklan 2 kohta. OSASTO IV Yleiset määräykset ja loppumääräykset 31 artikla Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen määräyksiä, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa ja sen käyttöä, sovelletaan ainoastaan II osaston määräyksiin ja 32 artiklaan; niitä sovelletaan näihin määräyksiin samoin edellytyksin kuin mainittujen sopimusten määräyksiin. 32 artikla Jollei 3 artiklan 1 kohdassa, II osastossa tai 31 artiklassa toisin määrätä, mikään tämän asiakirjan määräyksistä ei vaikuta Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten määräyksiin eikä niiden muuttamisesta tai täydentämisestä myöhemmin tehtyjen sopimusten ja asiakirjojen määräyksiin. 33 artikla 1. Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän asiakirjan valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan. 2. Tämä asiakirja tulee voimaan viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. 34 artikla Tämä asiakirja, joka on laadittu yhtenä kappaleena englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, saksan ja tanskan kielellä kaikkien näiden tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille. TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän Euroopan yhtenäisasiakirjan. Tehty Luxemburgissa seitsemäntenätoista päivänä helmikuuta vuonna tuhatyhdeksänsaataakahdeksankymmentäkuusi ja Haagissa kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä helmikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäkuusi. Leo TINDEMANSPeter BARRY Uffe ELLEMANN JENSENGiulio ANDREOTTI Hans Dietrich GENSCHERRobert GOEBBELS Karolos PAPOULIASHans VAN DEN BROEK Francisco FERNÁNDEZ ORDÓÑEZPedro PIRES DE MIRANDA Roland DUMASLynda CHALKER 2. PÄÄTÖSASIAKIRJA Luxemburgiin 9 päivänä syyskuuta 1985 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi, joka jatkoi työtään Luxemburgissa ja Brysselissä, on hyväksynyt seuraavan tekstin: I Euroopan yhtenäisasiakirja II Tätä tekstiä allekirjoitettaessa konferenssi on antanut jäljempänä luetellut, tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset: Julistus komission täytäntöönpanovallasta Julistus yhteisön tuomioistuimesta Julistus ETY:n perustamissopimuksen 8 a artiklasta Julistus ETY:n perustamissopimuksen 100 a artiklasta Julistus ETY:n perustamissopimuksen 100 b artiklasta Yleinen julistus Euroopan yhtenäisasiakirjan 13-19 artiklasta Julistus ETY:n perustamissopimuksen 118 a artiklan 2 kohdasta Julistus ETY:n perustamissopimuksen 130 d artiklasta Julistus ETY:n perustamissopimuksen 130 r artiklasta Korkeiden sopimuspuolten julistus Euroopan yhtenäisasiakirjan III osastosta Julistus Euroopan yhtenäisasiakirjan 30 artiklan 10 kohdan g alakohdasta Konferenssi ottaa huomioon myös jäljempänä luetellut, tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset: Puheenjohtajavaltion julistus määräajasta, jossa neuvosto antaa lausuntonsa ensimmäisen käsittelyn jälkeen (ETY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 2 kohta) Jäsenvaltioiden hallitusten poliittinen julistus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta Helleenien tasavallan julistus ETY:n perustamissopimuksen 8 a artiklasta Komission julistus ETY:n perustamissopimuksen 28 artiklasta Irlannin hallituksen julistus ETY:n perustamissopimuksen 57 artiklan 2 kohdasta Portugalin tasavallan hallituksen julistus ETY:n perustamissopimuksen 59 artiklan toisesta kohdasta sekä 84 artiklasta Tanskan kuningaskunnan hallituksen julistus ETY:n perustamissopimuksen 100 a artiklasta Puheenjohtajavaltion ja komission julistus yhteisön rahapoliittisesta toimivallasta 9. Tanskan kuningaskunnan julistus Euroopan poliittisesta yhteistyöstä Tehty Luxemburgissa seitsemäntenätoista päivänä helmikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäkuusi ja Haagissa kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä helmikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentäkuusi. Leo TINDEMANSPeter BARRY Uffe ELLEMANN JENSENGiulio ANDREOTTI Hans Dietrich GENSCHERRobert GOEBBELS Karolos PAPOULIASHans VAN DEN BROEK Francisco FERNÁNDEZ ORDÓÑEZPedro PIRES DE MIRANDA Roland DUMASLynda CHALKER JULISTUS komission täytäntöönpanovallasta Konferenssi pyytää yhteisön toimielimiä ennen tämän asiakirjan voimaantuloa hyväksymään ne periaatteet ja säännöt, joiden perusteella kussakin tapauksessa määritellään komission täytäntöönpanovalta. Tässä yhteydessä konferenssi kehottaa neuvostoa antamaan varsinkin neuvoa-antavan komitean menettelylle etusijan päätöksentekomenettelyn nopeuden ja tehokkuuden turvaamiseksi komission käyttäessä ETY:n perustamissopimuksen 100 a artiklan soveltamisalalla sille uskottua täytäntöönpanovaltaa. JULISTUS yhteisön tuomioistuimesta Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että EHTY:n perustamissopimuksen 32 d artiklan 1 kohdan, ETY:n perustamissopimuksen 168 a artiklan 1 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 1 kohdan määräykset eivät rajoita mahdollista oikeudellisen toimivallan siirtoa, josta saatetaan määrätä jäsenvaltioiden välisissä sopimuksissa. JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 8 a artiklasta Konferenssi haluaa 8 a artiklalla ilmaista vakaan poliittisen tahtonsa tehdä 1 päivään tammikuuta 1993 mennessä päätökset, jotka ovat tarpeen mainitussa artiklassa määriteltyjen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, ja erityisesti päätökset, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa esitetyn komission toimintaohjelman toteuttamiseksi. Päivämäärän vahvistamisella 31 päiväksi joulukuuta 1992 ei ole oikeusvaikutuksia ilman eri toimenpiteitä. JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 100 a artiklasta Komissio käyttää ETY:n perustamissopimuksen 100 a artiklan nojalla tekemissään ehdotuksissa välineenä ensisijaisesti direktiivejä, jos yhdenmukaistaminen edellyttää lainsäädännön muuttamista yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 100 b artiklasta Konferenssi katsoo, että koska ETY:n perustamissopimuksen 8 c artiklalla on yleinen soveltamisala, sitä sovelletaan myös ehdotuksiin, jotka komission on tehtävä mainitun sopimuksen 100 b artiklan nojalla. YLEINEN JULISTUS Euroopan yhtenäisasiakirjan 13-19 artiklasta Mikään näistä artikloista ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, jotka ne katsovat tarpeellisiksi kolmansista maista tapahtuvan maahanmuuton valvonnassa sekä terrorismin, rikollisuuden, huumausainekaupan sekä laittoman taide- ja antiikkiesineiden kaupan torjumiseksi. JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 188 a artiklan 2 kohdasta Konferenssi toteaa, että ETY:n perustamissopimuksen 188 a artiklan 2 kohtaa koskevissa neuvotteluissa päätettiin, että vahvistaessaan työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vähimmäisvaatimuksia yhteisö ei aio asettaa pienten ja keskisuurten yritysten työntekijöitä huonompaan asemaan tavalla, joka ei ole puolueettomasti perusteltu. JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 130 d artiklasta Konferenssi muistuttaa tässä yhteydessä Brysselissä maaliskuussa 1984 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmistä, jotka kuuluvat seuraavasti: "Rahastojen tukitoimenpiteitä varten osoitettuja taloudellisia varoja, ottaen huomioon IVO:t, lisätään tosiasiallisesti merkittävästi osana rahoitusmahdollisuuksia". JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 130 r artiklasta1 kohdan kolmannen luetelmakohdan osalta: Konferenssi vahvistaa, että yhteisön toiminnassa ympäristön alalla ei saada puuttua energiavarojen käyttöä koskevaan kansalliseen politiikkaan. 5 kohdan toisen alakohdan osalta: Konferenssi katsoo, että 130 r artiklan 5 kohdan toisen alakohdan määräykset eivät vaikuta yhteisön tuomioistuimen AETR-tapauksessa antamasta tuomiosta johtuviin periaatteisiin. KORKEIDEN SOPIMUSPUOLTEN JULISTUS Euroopan yhtenäisasiakirjan III osastosta Euroopan poliittisen yhteisön III osaston korkeat sopimuspuolet vahvistavat avoimen suhtautumisensa muihin Euroopan kansakuntiin, joilla on samat ihanteet ja tavoitteet. Ne päättävät erityisesti lujittaa suhteitaan Euroopan neuvoston jäsenvaltioihin ja muihin Euroopan demokraattisiin maihin, joiden kanssa niillä on ystävälliset suhteet ja joiden kanssa ne toimivat kiinteässä yhteistyössä. JULISTUS Euroopan yhtenäisasiakirjan 30 artiklan 10 kohdan g alakohdasta Konferenssi katsoo, että 30 artiklan 10 kohdan g alakohdan määräykset eivät vaikuta 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehtyyn jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseen tiettyjen yhteisön toimielinten ja yksiköiden väliaikaisesta sijainnista. PUHEENJOHTAJAVALTION JULISTUS määräajasta, jossa neuvosto antaa lausuntonsa ensimmäisen käsittelyn jälkeen (ETY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 2 kohta) Eurooppa-neuvoston Milanon julistuksen osalta, jonka mukaan neuvoston on pyrittävä etsimään keinot parantaakseen päätöksentekomenettelyään, puheenjohtajavaltio ilmaisee aikomuksensa saattaa kyseistä asiaa koskeva työ päätökseen mahdollisimman pian. JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN POLIITTINEN JULISTUS henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta Henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä erityisesti kolmansien maiden kansalaisten maahantulon, liikkuvuuden ja oleskelun osalta, tämän kuitenkaan rajoittamatta yhteisön toimivaltaa. Jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä myös terrorismin, rikollisuuden, huumeiden sekä laittoman taide- ja antiikkiesineiden kaupan torjumiseksi. HELLEENIEN TASAVALLAN JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 8 a artiklasta Kreikka katsoo, että yhteisön politiikan ja toimien kehittäminen sekä toimenpiteet, jotka toteutetaan 70 artiklan 1 kohdan ja 84 artiklan perusteella, on toteutettava niin, etteivät ne aiheuta haittaa jäsenvaltioiden talouden herkille aloille. KOMISSION JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 28 artiklasta Sisäisten menettelyjensä osalta komissio varmistaa, että ETY:n perustamissopimuksen 28 artiklan muuttamisesta aiheutuvat muutokset eivät johda siihen, että komission vastaukset kiireellisiin yhteisen tullitariffin tullien muuttamista tai kantamatta jättämistä koskeviin pyyntöihin viivästyvät. IRLANNIN HALLITUKSEN JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 57 artiklan 2 kohdasta Vahvistaessaan suostumuksensa 57 artiklan 2 kohdan mukaiseen määräenemmistöäänestykseen Irlanti haluaa palauttaa mieleen, että vakuutusala on Irlannissa erityisen herkkä ala ja että on ollut annettava erityissäännöksiä vakuutuksenottajien ja kolmansien suojaamiseksi. Vakuutuksia koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisen osalta Irlannin hallitus pitää lähtökohtanaan ajatusta, että komissio ja muut yhteisön jäsenvaltiot osoittavat ymmärrystä tätä kysymystä kohtaan, jos Irlanti joutuu myöhemmin tilanteeseen, jossa Irlannin hallitus katsoo, että on tarpeen antaa erityissäännöksiä Irlannin vakuutusalan tilanteen vuoksi. PORTUGALIN TASAVALLAN HALLITUKSEN JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 59 artiklan toisesta kohdasta sekä 84 artiklasta Portugali katsoo, että koska Portugalin yhteisöön liittymistä koskevissa neuvotteluissa ei käsitelty 59 artiklan toisen kohdan ja 84 artiklan yhteydessä siirtymistä yksimielisistä päätöksistä määräenemmistöpäätöksiin ja koska tämä muuttaa huomattavasti yhteisön säännöstöä, se ei saa aiheuttaa vahinkoa Portugalin talouden herkille ja elinkelpoisille aloille, ja että olisi toteutettava erityiset aiheelliset siirtymätoimenpiteet aina, kun se on tarpeen näille aloille mahdollisesti aiheutuvien haitallisten seurausten estämiseksi. TANSKAN KUNINGASKUNNAN HALLITUKSEN JULISTUS ETY:n perustamissopimuksen 100 a artiklasta Tanskan hallitus toteaa, että niissä tapauksissa, joissa jäsenvaltio katsoo, että 100 a artiklan mukaisesti toteutettu yhdenmukaistamistoimenpide ei suojaa niitä korkeampia vaatimuksia, jotka koskevat työympäristöä, ympäristön suojelua tai muita 36 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia, 100 a artiklan 4 kohdan määräyksillä taataan, että kyseinen jäsenvaltio voi soveltaa kansallisia toimenpiteitä. Kansalliset toimenpiteet toteutetaan tavoitteena täyttää edellä mainitut vaatimukset, eivätkä ne saa olla peiteltyä suojelua. PUHEENJOHTAJAVALTION JA KOMISSION JULISTUS yhteisön rahapoliittisesta toimivallasta Puheenjohtajavaltio ja komissio katsovat, että ETY:n perustamissopimuksessa olevat, yhteisön rahapoliittista toimivaltaa koskevat määräykset eivät rajoita mahdollisuutta myöhempään kehitykseen olemassa olevan toimivallan puitteissa. TANSKAN KUNINGASKUNNAN JULISTUS Euroopan poliittisesta yhteistyöstä Tanskan hallitus katsoo, että Euroopan poliittista yhteistyötä koskevan III osaston päätelmä ei vaikuta Tanskan osallistumiseen pohjoismaiseen yhteistyöhön ulkopolitiikan alalla. D.1 - Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös yhteisöjen tiettyjen toimielinten ja yksiköiden väliaikaisesta sijainnista (*) (*)EYVL N:o 152, 13.7.1967. JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, JOTKA OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen 37 artiklan, SEKÄ KATSOVAT, ETTÄ Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisen yhteydessä ja Luxemburgin suurherttuakunnan tiettyjen erityisongelmien ratkaisemiseksi on tarpeen määrätä tiettyjen toimielinten ja yksiköiden väliaikaiseksi kotipaikaksi Luxemburg, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 77 artiklan, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 216 artiklan, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 189 artiklan ja Euroopan investointipankin perussääntöä koskevan pöytäkirjan 1 artiklan toisen kohdan soveltamista, OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA: 1 artikla Luxemburg, Bryssel ja Strasbourg ovat edelleen yhteisöjen toimielinten väliaikaisia kotipaikkoja. 2 artikla Huhti-, kesä-, ja lokakuussa neuvosto pitää istuntonsa Luxemburgissa. 3 artikla Yhteisön tuomioistuin sijaitsee edelleen Luxemburgissa. Luxemburgiin sijoitetaan myös oikeudelliset toimielimet ja oikeudellisluonteiset toimielimet mukaan lukien ne, jotka ovat toimivaltaisia soveltamaan jo olemassa olevia kilpailusääntöjä tai niitä kilpailusääntöjä, jotka on luotava Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla sekä niiden yhteisöissä joko jäsenvaltioiden kesken tai yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. 4 artikla Euroopan parlamentin pääsihteeristö ja sen yksiköt sijaitsevat edelleen Luxemburgissa. 5 artikla Euroopan investointipankki sijoitetaan Luxemburgiin, jossa sen johtavat toimielimet kokoontuvat ja jossa koko sen toiminta tapahtuu. Tämä määräys koskee ennen muuta nykyisen toiminnan kehitystä ja erityisesti Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 130 artiklassa tarkoitetun toiminnan kehitystä, näiden alojen mahdollista laajentumista muille aloille sekä tehtäviä, jotka mahdollisesti annetaan pankille myöhemmin. Komission ja Euroopan investointipankin välinen yhteystoimisto sijoitetaan Luxemburgiin, erityisesti Euroopan kehitysrahaston toiminnan helpottamiseksi. 6 artikla Raha-asiain komitea kokoontuu Luxemburgissa ja Brysselissä. 7 artikla Euroopan hiili- ja teräsyhteisön rahoitustoimia hoitavat yksiköt sijoitetaan Luxemburgiin. Nämä yksiköt käsittävät lainojen ja sijoitusten pääosaston sekä maksujenkannosta huolehtivan yksikön ja niihin liittyvät kirjanpitoyksiköt. 8 artikla Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, johon liittyy myyntitoimisto sekä keskipitkän- ja pitkän aikavälin käännösyksikkö, sijoitetaan Luxemburgiin. 9 artikla Lisäksi Luxemburgiin sijoitetaan seuraavat komission yksiköt: tilastotoimisto ja tietojenkäsittely-yksikkö; Euroopan talousyhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön terveydenhoito- ja työturvallisuusyksiköt; Euroopan atomienergiayhteisön tiedonlevityksen pääosasto, terveydensuojeluosasto ja turvavalvontaosasto, sekä tarvittava hallinnollinen ja tekninen perusrakenne. 10 artikla Jäsenvaltioiden hallitukset ovat valmiita sijoittamaan tai siirtämään Luxemburgiin muita yhteisön erityisesti talouden alalla toimivia toimielimiä ja yksiköitä, jos niiden moitteeton toiminta varmistetaan. Tätä varten ne pyytävät komissiota esittämään heille vuosittain kertomuksen vallitsevasta, yhteisön toimielinten ja yksiköiden sijoittamista koskevasta tilanteesta, sekä mahdollisuuksista toteuttaa tämän määräyksen mukaisesti uusia toimenpiteitä ottaen huomioon tarpeen varmistaa yhteisöjen moitteeton toiminta. 11 artikla Euroopan hiili- ja teräsyhteisön moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komissiota kehotetaan siirtämään eri yksiköitä asteittain ja yhteensovittavalla tavalla siten, että hiili- ja teräsmarkkinoita johtava osasto siirretään viimeisenä. 12 artikla Jollei edellä olevista määräyksistä muuta johdu, tämä päätös ei vaikuta Euroopan yhteisöjen toimielinten ja yksiköiden väliaikaisiin toimipaikkoihin, sellaisina kuin ne on määrätty hallitusten aikaisemmilla päätöksillä, eikä yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta johtuvaan yksikköjen uudelleen ryhmittelyyn. 13 artikla Tämä päätös tulee voimaan samana päivänä kuin Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehty sopimus. Tehty Brysselissä kahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäviisi. Paul Henri SPAAK Kurt SCHMÜCKER Maurice COUVE DE MURVILLE Amintore FANFANI Pierre WERNER J. M. A. H. LUNS D.2 Decision taken by common agreement between the Representatives of the Governments of the Member States on the location of the seats of the institutions and of certain bodies and departments of the European Communities (*) (*) OJ C 341, 23.12.1992, p. 1. THE REPRESENTATIVES OF THE GOVERNMENTS OF THE MEMBER STATES, Having regard to Article 216 of the Treaty establishing the European Economic Community, Article 77 of the Treaty establishing the European Coal and Steel Community and Article 189 of the Treaty establishing the European Atomic Energy Community, Recalling the Decision of 8 April 1965, and without prejudice to the provisions contained therein concerning the seat of future institutions, bodies and departments, HEREBY DECIDE: Article 1 The European Parliament shall have its seat in Strasbourg where the 12 periods of monthly plenary sessions, including the budget session, shall be held. The periods of additional plenary sessions shall be held in Brussels. The committees of the European Parliament shall meet in Brussels. The General Secretariat of the European Parliament and its departments shall remain in Luxembourg. The Council shall have its seat in Brussels. During the months of April, June and October, the Council shall hold its meetings in Luxembourg. The Commission shall have its seat in Brussels. The departments listed in Articles 7, 8 and 9 of the Decision of 8 April 1965 shall be established in Luxembourg. The Court of Justice and the Court of First Instance shall have their seats in Luxembourg. The Economic and Social Committee shall have its seat in Brussels. The Court of Auditors shall have its seat in Luxembourg. The European Investment Bank shall have its seat in Luxembourg. Article 2 The seat of other bodies and departments set up or to be set up will be decided by common agreement between the Representatives of the Governments of the Member States at a forthcoming European Council, taking account of the advantages of the above provisions to the Member States concerned, and giving appropriate priority to Member States who do not at present provide the sites for Community institutions. Article 3 This Decision shall enter into force as of today. Done at Edinburgh on the twelfth day of December in the year one thousand nine hundred and ninety two. Willy CLAESUffe ELLEMANN JENSEN Klaus KINKELMichel PAPAKONSTANTINOU Javier SOLANARoland DUMAS David ANDREWSEmilio COLOMBO Jacques POOSHans VAN DEN BROEK João de Deus PINHEIRODouglas HURD STATEMENT The Representatives of the Governments of the Member States declare that, taking into account the Protocol on the Economic and Social Committee and the Committee of the Regions annexed to the Treaty establishing the European Community, the Committee of the Regions, having an organizational structure in common with the Economic and Social Committee, shall also have its seat in Brussels. UNILATERAL DECLARATION OF LUXEMBOURG Luxembourg accepts this formula in a spirit of compromise. It is however understood that its acceptance may not be interpreted as constituting a waiver of the provisions and the potentialities of the Decision of 8 April 1965. UNILATERAL DECLARATION OF THE NETHERLANDS The Netherlands Government takes it as self evident that the Decision of 1965, in view of the enlargement of the Community and of its institutions and bodies in the meantime, may never stand in the way of a balanced and equitable distribution of the seats of the institutions and bodies throughout the Member States. D.3 Decision taken by common agreement between the Representatives of the Governments of the Member States, meeting at Head of State or Government level, on the location of the seats of certain bodies and departments of the European Communities and of Europol (*) (*) OJ C 323, 30. 11. 1993, p. 1. THE REPRESENTATIVES OF THE MEMBER STATES, MEETING AT HEAD OF STATE OR GOVERNMENT LEVEL, Having regard to Article 216 of the Treaty establishing the European Economic Community, Article 77 of the Treaty establishing the European Coal and Steel Community and Article 189 of the Treaty establishing the European Atomic Energy Community, Having regard to Council Regulation (EEC) No 1210/90 of 7 May 1990 on the establishment of the European Environment Agency and the European environment information and observation network (1), and in particular Article 21 thereof, (1) OJ No L 120, 11. 5. 1990, p. 1. Having regard to Council Regulation (EEC) No 1360/90 of 7 May 1990 establishing a European Training Foundation (2), and in particular Article 19 thereof, (2) OJ No L 131, 23. 5. 1990, p. 1. Having regard to the Decision of 18 December 1991 under which the Commission approved the establishment of the Office for Veterinary and Plant Health Inspection and Control, Having regard to Council Regulation (EEC) No 302/93 of 8 February 1993 on the establishment of a European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (3), and in particular Article 19 thereof, (3) OJ No L 36, 12. 2. 1993, p. 1. Having regard to Council Regulation (EEC) No 2309/93 of 22 July 1993 establishing inter alia a European Agency for the Evaluation of Medicinal Products (4), and in particular Article 74 thereof, (4) OJ No L 214, 24. 8. 1993, p. 1. Whereas, further to the action programme adopted by the Commission on 20 November 1989 relating to the implementation of the Community Charter of the Fundamental Social Rights of Workers, the European Council made provision for creating the Agency for Health and Safety at Work; Whereas the Treaty on European Union, which was signed on 7 February 1992 and will enter into force on 1 November 1993, provides for the establishment of the European Monetary Institute and the European Central Bank; Whereas the institutions of the European Communities envisage the establishment of an Office for Harmonization in the Internal Market (trade marks, designs and models); Whereas, further to the conclusions of the Maastricht European Council, the Member States envisage concluding a Convention on Europol (European Police Office), which will create Europol and also replace the Ministerial Agreement of 2 June 1993, which set up the Europol Drugs Unit; Whereas the location of the seats of these different bodies and departments should be determined; Recalling the Decisions of 8 April 1965 and 12 December 1992, HAVE DECIDED AS FOLLOWS: Article 1 The European Environment Agency shall have its seat in the area of Copenhagen. The European Training Foundation shall have its seat at Turin. The Office for Veterinary and Plant Health Inspection and Control shall have its seat in a town in Ireland to be determined by the Irish Government. The European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction shall have its seat at Lisbon. The European Agency for the Evaluation of Medicinal Products shall have its seat at London. The Agency for Health and Safety at Work shall have its seat in Spain, in a town to be determined by the Spanish Government. The European Monetary Institute and the future European Central Bank shall have their seat at Frankfurt. The Office for Harmonization in the Internal Market (trade marks, designs and models), including its Boards of Appeal, shall have its seat in Spain, in a town to be determined by the Spanish Government. Europol, and the Europol Drugs Unit, shall have their seat at The Hague. Article 2 This Decision, which will be published in the Official Journal of the European Communities, shall enter into force on this day. Done at Brussels on the twenty ninth day of October in the year one thousand nine hundred and ninety three. Jean Luc DEHAENEAlbert REYNOLDS Poul Nyrup RASMUSSENCarlo Azeglio CIAMPI Helmut KOHLJacques SANTER Andreas PAPANDREOUR. F. M. LUBBERS Felipe GONZÁLEZAníbal CAVACO SILVA Fran‡ois MITTERRANDJohn MAJOR DECLARATIONS When adopting the above Decision on 29 October 1993, the Representatives of the Governments of the Member States adopted the following declarations by common agreement: Under Council Regulation (EEC) No 337/75 of 10 February 1975, which was adopted unanimously by the Council on a proposal from the Commission and after consulting the European Parliament, the seat of the European Centre for the Development of Vocational Training was located in Berlin. The Representatives of the Governments of the Member States call upon the institution of the European Community to provide that that seat shall be determined, as soon as possible, in Thessaloniki. The Commission stated that it was willing to submit a proposal to that effect in the very near future. A Translation Centre for the bodies of the Union will be set up within the Commission s Translation Departments located in Luxembourg and will provide the necessary translation services for the operation of the bodies and departments whose seats have been determined by the above Decision of 29 October 1993, with the exception of the translators of the European Monetary Institute. The Member States undertake to support the candidacy of Luxembourg as seat of the Common Appeal Court for Community patents as provided for in the Protocol on the settlement of litigation concerning the infringement and validity of Community patents annexed to the Community Patent Agreement of 15 December 1989. At the conference of the Representatives of the Governments of the Member States the Commission confirmed that it intends to consolidate the establishment of those of its departments that are located in Luxembourg. Finally, the Member States noted that budgetary resources are available to enable the European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions in Dublin to perform a number of new tasks. E - Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla, 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun neuvoston päätöksen liite (*) (*)EYVL N:o L 278, 8.10.1976. Neuvosto PÄÄTÖS (76/787/EHTY, ETY, Euratom) NEUVOSTO, joka MUODOSTUU jäsenvaltioiden edustajista ja tekee ratkaisunsa yksimielisesti, OTTAA HUOMIOON Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 21 artiklan 3 kohdan, OTTAA HUOMIOON Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 138 artiklan 3 kohdan, OTTAA HUOMIOON Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan 3 kohdan, OTTAA HUOMIOON Euroopan parlamentin ehdotuksen, sekä AIKOO panna täytäntöön Eurooppa-neuvoston Roomassa 1 ja 2 päivänä joulukuuta 1975 antamat päätelmät Euroopan parlamentin vaalien suorittamiseksi yhtenäisenä ajankohtana touko-kesäkuussa 1978, ON ANTANUT yksimielisesti tämän päätöksen liitteenä olevat säännökset, joiden hyväksymistä se suosittaa jäsenvaltioille jäsenvaltioiden valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti. Tämä päätös samoin kuin sen liitteenä olevat säännökset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. . Jäsenvaltiot ilmoittavat viipymättä Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerille niiden tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten hyväksymisen edellytyksenä olevien valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisten menettelytapojen saattamisesta päätökseen. Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jolloin se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenä päivänä syyskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäkuusi. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja M. VAN DER STOEL Le ministre des Affaires étrangères du royaume de Belgique De Minister van Buitenlandse Zaken van het Koninkrijk België R. VAN ELSLANDE Kongeriget Danmarks udenrigsøkonomiminister Ivar NØRGAARD Der Bundesminister des Auswärtigen der Bundesrepublik Deutschland Hans-Dietrich GENSCHER Le ministre des Affaires étrangères de la République française Louis DE GUIRINGAUD The Minister for Foreign Affairs of Ireland Aire Gnóthaí Eachtracha na hÉireann Gearóid MAC GEARAILT Il ministro degli Affari esteri della Repubblica italiana Arnaldo FORLANI Membre du gouvernement du grand-duché de Luxembourg Jean HAMILIUS De Staatssecretaris van Buitenlandse Zaken van het Koninkrijk der Nederlanden L. J. BRINKHORST The Secretary of State for Foreign and Commonwealth Affairs of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland A. CROSLAND SÄÄDÖS edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 1 artikla Yhteisöksi yhdistyneiden valtioiden kansojen edustajat Euroopan parlamenttiin valitaan yleisillä, välittömillä vaaleilla. 2 artikla (*) (*) Sellaisena kuin 2 on korvattuna LA A/FIN/SE:n 11 artiklalla, siinä muodossa kuin se on tarkistettuna MP LA A/FIN/SE:n 5 artiklalla. Kustakin jäsenvaltiosta valittavien edustajien määrät ovat seuraavat Belgia 25 Tanska 16 Saksa 99 Kreikka 25 Espanja 64 Ranska 87 Irlanti 15 Italia 87 Luxemburg 6 Alankomaat 31 Itävalta 21 Portugali 25 Suomi 16 Ruotsi 22 Yhdistynyt kuningaskunta 87 3 artikla 1. Edustajat valitaan viideksi vuodeksi. 2. Tämä viisivuotiskausi alkaa, kun kulloistenkin vaalien jälkeen pidettävä ensimmäinen istunto julistetaan alkaneeksi. Sitä pidennetään tai lyhennetään 10 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan määräysten mukaisesti. 3. Kunkin edustajan toimikausi alkaa ja päättyy samaan aikaan kuin 2 kohdassa tarkoitettu kausi. 4 artikla 1. Edustajat äänestävät yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Heitä eivät sido mitkään ohjeet eikä heidän edustajantoimensa ole sidottu toimintaohjeisiin. 2. Edustajat nauttivat niitä erioikeuksia ja vapauksia, joita Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehtyyn sopimukseen liitetyn Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaan sovelletaan Euroopan parlamentin jäseniin. 5 artikla Euroopan parlamentin jäsenenä voi olla jäsenvaltion kansanedustuslaitoksen jäsen. 6 artikla 1. Euroopan parlamentin jäsenen tehtävä on ristiriidassa seuraavien tehtävien kanssa: jäsenvaltion hallituksen jäsen, Euroopan yhteisöjen komission jäsen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomari, julkisasiamies tai kirjaaja, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen jäsen, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavan komitean jäsen, tai Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön talous- ja sosiaalikomitean jäsen, yhteisön varojen tai pysyvän ja välittömän hallinnollisen tehtävän hoitamiseksi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusten nojalla tai soveltamiseksi perustettujen komiteoiden tai toimielinten jäsenet, Euroopan investointipankin hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tai Euroopan investointipankin palveluksessa oleva, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai sen yhteydessä olevan erityiselimen palveluksessa oleva virkamies tai henkilöstöön kuuluva. 2. Lisäksi kukin jäsenvaltio voi 7 artiklan 2 kohdassa määrätyin edellytyksin vahvistaa, missä tehtävässä toimiminen on ristiriidassa kansallisella tasolla. 3. Niiden Euroopan parlamentin jäsenien tilalle, joihin 3 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden aikana sovelletaan 1 ja 2 kohdan määräyksiä, nimitetään uudet jäsenet 12 artiklan määräysten mukaisesti. 7 artikla 1. Euroopan parlamentti laatii Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen 21 artiklan 3 kohdan, Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 138 artiklan 3 kohdan, ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti esityksen yhdenmukaisesta vaalimenettelystä. 2. Kunnes yhdenmukainen vaalimenettely tulee voimaan ja jollei tämän säädöksen muista määräyksistä muuta johdu, vaalit toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa kansallisten määräysten mukaan. 8 artikla Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa kullakin äänestäjällä on ainoastaan yksi ääni. 9 artikla 1.Euroopan parlamentin vaalit pidetään kunkin jäsenvaltion vahvistamana päivänä, joka on jokaisessa jäsenvaltiossa saman, torstaiaamuna alkavan ja sitä seuraavana sunnuntaina päättyvän ajanjakson aikana. 2. Ääntenlaskenta voidaan aloittaa vasta si