kenties olen koiramaisempi koiraa minusta onnellisuus ja rikkaus valta ja vallanpitäjät kunnia, ja viisaus ovat kaikki halpaa metallia väärää rahaa pitkät päivät pihkaa kädessä etsin ennen, jos muistan oikein viisautta kärsivää seikkaa en löytänyt, viisaita oli paljon ihmisiä ei monta asun ruukussa olkikasassa olkimaassa vanhassa Pietarissa, jäät käy humalassa vähän väliä kuussa näkee perkeleen kynnen alla saapasnahkatornissa saapasjalkakissan alasti, siirry syrjään sanon sille että ymmärtäisin hallitun tatin museossa oli täytetty mammutti tyhjä laiva kimppu muistoja ja tottumuksia, heikkous vahvin vahvuus pitää fiktion kasassa toinen kirjain menee korvan alle eikä tarkoituksenmukaiset kuvat sodat lopu koskaan, et herää edes alkuräjähdykseen tuhansien buddhien luolassa sataa lunta, ohjelma on päättynyt miksi pelko on veitsi, miksi minkä vuoksi ansa, sydän lanka, solmu etten unohtaisi mitä enemmän temmon sitä syvemmälle lanka uppoaa puhalla lanka liekkiin, pataan ettet polta kieltäsi julmien kuitten pelko nostaa tien kivet pintaan ne putoavat se on niitten eettinen velvollisuus lähellä pakopistettä oli kolmimetriset hihat, niissä hännät käynti hihan puolelta, pakollisissa en menesty sotken ympyräni itse vapaaehtoiset on minun heiniä pöly ja kaasu puolitoista volttia taakse kerien meidän jälkeen eroosio, jos kuutioilla olisi jumalia ne olisivat kuutioita unikosta lattia on katto valkoemalinen Mnemosyne kävellyt vetten päällä jäljet vie yli alppien, itkulla ja itkulla on ero mutta mitä eroa on minulla mitä yhteistä teidän kanssa kun minulla ei ole paljon mitään yhteistä edes itseni kanssa jos jumala kuitenkin päätetään hankkia on vielä ratkaistava kysymys jumalan tarkoituksesta ja koosta, skyytit puhkaisi silmät orjilta jotta ne mielen harhailematta pyöritti myllyä minusta sipuli pilaa leivän ja viinin maun silta haisee eikä sillanrakentajalla ole yhtään omaa mielipidettä alkaa sataa hampaisiin asti kaatamalla taukoamatta mitä kauemmas välttämättömät ratkaisut lykätää ;n sitä varmemmin nopeammin ne karkaavat käsistä, Pommerin sota rullasi perunan saksasta suomeksi käännä sinä kivi saksaksi elämä on ominaisuus metodi meri keksi sen että se hallitsee ihmistä hajonneitten voimien joella minä uskon mereen, ja kiveen kärsimykseen menneitten asioitten nykyisyys huononee huononemistaan kylmät väreet juoksee selkää pitkin tänään söin kalakeittoa, ajattelin ettei metri ole hyvä eikä tunti paha putosin polvilleni ja pyysin armoa luostarin puutarha oli täynnä lasten luita, älä koske minuun sinä sanoit ja tarkoitit, koske särje, niin kuin yksinäisyys särkee koske niin kuin elämä rakkaus koskee jokainen metodi on käärme laajeneva kita nielee saaliin kokonaisena kysyitkö sinä jotain en minä tiedä mikä on elämän tarkoitus vai kuulinko minä väärin peset kyynelilläsi jalkani, kuivaat punaisilla hiuksillasi joita en saa mielestäni selkää kylmää, varastakaa jos tahdotte mutta älkää odottako että lähettäjä ampuu teidät takaisin, delta kiristyy niin kuin ilo tukehtuu maa kohoaa valtaan kieltä, rullaan hermosolut käännän kiven alla valkeita matoja yhdeksän muusan äidin tulppien kärjet nokeentuneet, ja hämäräsokeuteen tehoaa pelkkä plasebo tahto, ammattini on yrittää jätättämällä hieman edistää ruusu luuli pitkää helteistä kuivaa aikaa talveksi sateita kevääksi, nyt se kukkii toisen kerran, teidän sydäntänne lähellä on teidän mahanne ja te näette paratiisin miten meidän käy, en tiedä en ole aurannäkijä koira kuollut anarkian lippu liehuu ja kirkko alkaa hangata yhteen takajalkojaan lajin tulevaisuus on kaksiulotteisten ihmisten jono, ammattini vivisektio vaatii verensiirron kerran viikossa, ikä pidentää naurua kala näykkii piiskan siiman päässä kysymyksessä on syötti joka sylkee myrkkynsä, viinissä viineissä pravda sen nuolet myrkky valuu jäseniin ja jähmettää tungen väkisin kysymyksen tikkaitten läpi katkaisen ne ja sylkäisen ongin omaksi ilokseni, en saaliin tähden köysi reisii kiipeäjää pitkin alas ja syö matot meidän katolta olen kuin pyörä telineessä katson pimennystä noetun lasin läpi valo saa silmän räpäjämään, himmentimen a ukko pupilli pienenee kaikki oliot ovat jumalia ja demoneja täynnä paiskaat pyhän kirjan kiinni ja sakset selkääni, tikkaitten puolat katkeaa kahdesti koho korkista puheen ollen kun kala syö alan minä juoda on ollut pulpahtaa pinnan alle kun tyhjä on nykinyt näykkinyt, kala olevinaan viisas vanhemmat syötti perii sen viisaus on vain väline keino, ei päämäärä geenien tarve tuottaa geenejä, siirtämällä typensitojabakteereja suolistobakteerikantaan voisi elää lähes tulkoon syömättä, syökää syökää pois sananne valhetta lyhyemmät jälkenne pelottavat pysytte hoikkina kaiken maailman säkkejä joilla elän minäkin siedän taas kerran köytettynä kieli suussa kuin suukapula köydenpätkä tanssii, tämä on vi esti tuhansien vuosien takaa kapula nitro glyserolia jota tungen rattaisiin en enää kuvittele itseäni ankkuriksi paha silmä ajaa riivaajan sanoihin, ei ketään enää kehen nojaisin en ole saanut karistettua varjostajaani kengästä päästyäsi tähän risteykseen et enää voi eksyä kuljet ympyrää etkä näe muurin yli kuin kaistaleen merta, tuuli tyyntyy huoneet 61,7 prosenttia keuhkoista minulla on Pietarissa omanvärinen oma kuukaarti ja itsenäiset tikkaat olen itsenäinen en inhimillinen, neljätuhattaneljäsataa keuhkoa iso valtakunta minun ammatti on minun istuin on aurinko ja asento puhelinnumero vuosi jona kala kävi ensi kerran kuussa jalkapöydälle katettu korkkiruuvi pöydän alla satapäinen odottaa makupaloja, lautturi ei erota kultarahaa öylätistä, ja vettä sakeampi juoksee kuin silmä kuin lanka se palaa tien ulos labyrintistä kukaan ei tiennyt kuka tai mikä se oli tai mistä se tuli ja miksi eikä kukaan minne sen piti muka mennä ja kun se sitten meni sinne minne se meni, ja kun siitä saatiin tietää oli myöhäistä kysyä neuvoa tietä varoittaa kirjasit lokikirjaan kellonajan sekstantin lukemat pohjoisen leveyden itäisen pituuden ja otit uuden kurssin mittasit nopeuden joka oli yksi solmu syöttinä pala siltaa nakki laukesi on perijän vuosi laukan istukkaitten mielestä viidennen kehotuksen rikkominen on pienempi paha kuin katsottu maksettu tai liitoton petit mal, silmäätekevien lampun henki saa sinut punastumaan, raavit kukan kukkaan terälehdillä valmistuu päivän ainut lämmin ateria maan ja meren jää katossa on oli lehtikirva, ja ajatustenvaihto ei totta kai merkitse yhtään mitään buddha on täydellinen äänen eriste, kenen psykoosi vetokoirien ruokana majavanlihan ja hunajan sekoitus on hunaja paahtoleivälläni kehdon keinahdettua menit hakemaan majaasi pihkaa pihkaa kädessä ja kiskaisit itsesi maahisten tien muun maan ja Marjatan lamppujen alle, lehmä kylvi pilkkuja niitti liipaisimia meri oli lohduttaja ruumiinvalvojaiset silpoivat jalkasi sokaisit kuusi silmää ja esittelit kenraalille itsesi, sanoit valmiina paikoillanne kutsuit häntä ja hän tuli ensimmäinen lähtö onnistui ja tuli toisesta ohimosta ulos eikä paluuta tulevaan ole, eikä lähettäjää otsa hiessä mistä tulit ja miksi syö nyt sinua kaikkeuden sirpale rinnassa suurikin viisas, viisi litraa sakeampi luoti satakolmekymmentä vitriiniä pitkä sytytyslanka jää jolle rakensin peili josta näen kuvani, Pietarin kadut riitelee tusinaa tuumaa huutavan hiekan vuoret synnytystuskissa ja syntyy naurettava pikku hiiri jos vesi vielä nousee talvipalatsin taideaarteet on vaarassa majavien tekemät tuhot on harvoin elimellisiä meitä hallitsee keinot jotka pyhittää tyhjä joukko on kaikkien joukkojen osajoukko ja leikatuilla mahdollisen taiteen mestareilla säilyy halu ja kyky kiivetä, kasveilla on tunteita ja Fantomin aivot, kateus vie kalat liekit tuli jonka yli kävelen veri jossa kahlaan miekat joita nielen silmät menee väärään kurkkuun taikureitten olisi syytä mennä itseensä lankakerittä loppusuoran alku pelko nousee lännestä kaksi kertaa yössä olen antanut kissalle valeriaanaa syntymäpäivänäni jota ei tule koiralle kamferia ja sokeripalan kaivonkatsojan taikavarpu kääntyy maata vettä kohti, en viivy kauan toimitan vain asiani ja tulen heti takaisin sanoo lehti, ja vilkuttaa lähetyssaarnaaja lopettaa eläimen turhat kärsimykset jos räpyttelee silmiä ja purskahtaa itkuun menee näkö, rakkaus ei ole naistentauti litteäkyntinen kone kaipaa sotaa joka lopettaa turhan verenvuodatuksen mastomeri satamassa ankkurissa alus, kantavuus kaksi tuhatta vuotta kuollutta painoa ja nyt on aina yö ja tähdet