viritä tämä kieli nämä linnut ja tuulet ja kuvittele niille viivasto ja eteen avain seitsemän meren syvyydestä älä nouse tuolin selkään jos et halua tulla tapetuksi älä vedä kynää huotrasta viimeisellä rannalla ota aurinko päästäsi kun astut sisään rahan klaava kuin olisit kotonasi puhun itsestäni maasta jolla on pilvet purjeena takilassa kuu kuusta puhun naisesta vastauksesta joka synnyttää kysymyksiä mihin kysymykseen olet sinä vastaus kuinka moneen mieheen kimmahti veren pintaan viskattu kivi sydämesi ennen pysähtymistään minuun veri josta kimmahdit oli meri olenko minä sinun kysymyksesi ilmansuuntia on kaksi pohjoinen tuli etelässä vesi ylhäinen ylhäisempi ilma ja maa alhaalla ovat vuodenajat elementit elementit päivät pitkät silmäni seuraavat tuulten vuodenaikojen elementtien lintujen lentoa kuin ilmatorjuntatykit vuodenajat elementit joitten maalaamaa lasimaalausta katson ikkunasta päivät pitkät ovat marraskuu kaksi kertaa helmi- ja toukokuu aika ajaton tuo suhteellinen timantti timanttineula avaa vuosirenkaat vuosirenkaitten musiikin maa lentää on lautanen levylautanen jolle puu puut on pantu soimaan huomenna ruumiisi tuodaan Moskovaan junavaunussa jonka kyljessä lukee Tuoreita ostereita ja minä olen sinua vastassa aika ajaton tuo suhteellinen vuosi vuosi vuodelta sävellys pitenee on pitempi syöt kieltä joka söi ruohoa ruoho söi maata maa sinut huomenna on huomenna tänään syrjällään sydän paapuurin puolella purjeina keuhkot luovit vastaiseen eilen on huomenna toissapäivänä juot jokea joki laskee mereen merestä haihtuu pilvi joka sataa joen tänään on huomenna eilen kun yö on päivä päivä palanut ja romahtanut kasaan joskus jälkeen puolen yön leikkaa tie sakset jalat kädessään nurmen kankaan josta tehdään minulle takki miten kukkii sydämenne ääni joka juurtui eiliseen miten juurtuu ääni näille puun sivuille tunteitten pätkiin minuutit kuin sokeripalat sulavat pimeyteen joka ruumis on on sinetöity huone suljettu suljetun virtapiirin osa miten juurtuu viisauteen vanhuus mieli ruumiiseen miten lapsuutenne kukkii saviruukussa sameassa savisessa vedessä kun negatiivia koiraa joka kätki luun lihaan ei ole kengän kiertorata on katu auringon ympäri kirjeen toisessa päässä on meri kuulet sen äänen kun painat korvan verta vasten kuulet miten laissa sanotaan että veri on esine mutta ihminen ei yöt vietät painottomassa tilassa missä kaikki on yhtä tyhjän kanssa tiedät että auguurin ennustus lajista joka kompastuu aivoihinsa on totta kreivi muisteli mieluummin äitiään tammaa kuin isäänsä aasia ja kreivitär synnytti vuoroin tyttäriä vuoroin jäniksiä kuollessaan hän huusi: "Paratiisiin nopeasti täyttä karkua!" leipä jota he söivät on samaa taikinaa kuin tähti jonka näet kieli tämä todellisuuksiin laskettu ankkuri joka tapaa pohjan muttei pidä nämä tahdon ja mielteen koukerot hyvästä pahasta ja rumasta maailmasta tahtona ja mielteenä ovat epäpuhtaan hiilen ja veden valitut turhuudet niitten mieli tämän kielen mieli on puu ovat puut joita ilman meitä ei ole sanovat sanat kalan ja päästäisen suulla meidän ehtomme on se että sinun suhteesi kieleen on häiriintynyt kuumassa kulmattomassa kylmässä kodissa makaan väkisin pitkät unettomat yöni muistojen päällä puolelta toiselle heittelehtien pelko pelon sylissä suru on sulkenut ikkunaluukut ja ruusu puhuu joka ilta kuolemasta ikkunalaudalla ja maan poskella näet tutun tutut kyyneleet minun silmistäni sen näet: joko minä en osaa tanssia tai sitten elämä ei osaa viedä talo syö kaikki viisaat ihmiset pakkanen panee piipuksi harmaa tukka harmaantuu ja ajatukset ovat savua kuka helvetin mikä puhe sattuu ilmaan koskee älkää soittako suutanne seinän takana on joku joka tarvitsee ja ne joitten työnä on hiljaisuus tämä opus oli neljäs katto jonka alla sait sängyssä selälläsi maaten pitää sadetta itkeä ja nauraa mutta hiekka valuu nilkkoihin tiimalasin pohjalle hyrrä juopuu eikä aikaakaan kun aikaa ei enää ole laskeuduttuasi tikapuita näin alas olet noussut niitä näin ylös varo minua minä kaadan ne kohta edessä on piste jano ei sammu juomalla elämä elämällä juotuasi nukahdat kun heräät kukalla on jano taas