runojalkapuussa ajanlaskuhumalassa minä siunaan sinut ja itseni leivästä vieroitettujen yömajan katolla huulilta sinun rinnoillesi ja huulillesi minä suutelen hirsipuutarhassa ristinmerkin täällä sinä on minä on kutsumaton vieras kutsumatta kylässä kehtoa kuokkimassa se seisoo talven alla tuulen alla hirsistä rakennetussa talossa missä keltaisesta lankakerästä kudottu lehti on yhä vihreä ikkuna täällä tämä tapahtuu täällä vihreällä oksalla harmaa pipo päässä vesi kiehuu ja jäätyy Fahrenheitin mukaan tämän ainoan kerran ero on puoliympyrä miten surullista miten iloisia surullisia ovat punaiset valkeat jokilaivat joitten kurssi on merta kohti maa mikä riemu paljo lumi ilo ja onni ovet jotka aukeavat sisäänpäin pallomaisen kirkkotarhan pohjoispuolella elämän keskiselällä vanhus minussa lohduttaa lasta joka olin elämäni keskiselällä kiskon perässäni puolta järveä vettä jonka seinät on mäntyä korkeaa kattoa kupruilevaa lattiaa huonekaluja paria saarta ja venettä kellarin kiviä ja kaloja ruumishuoneen katolla kumotun veneen alla joka vuotaa valoa kun tappi on auki sormi ohimoa vasten ammun aivoni runoksi lempeästi kuin sisilisko luovutan häntäni sarjakuvassa on kuvan alla puun sisässä mykkä tekstitys selkä seinää vasten kasvaa kuolleitten parta tyhjät puhekuplat liikuttavat tuulia räystäitten alla pesät pesissä enemmistö on jo ensimmäisen kiven heittäjiä massa vastustaa liiketilansa muutosta kuolemaa elämää jonka nopeus on äkkiä valon nopeus: kello pysähtyy metrimittaa ei ole ja heteroseksuaalisen aritmetiikan mukaan yksi ynnä yksi on yksi toistensa sylissä torni ja kuun haavoittama kaivo kaksi vastakkaista aaltoa sylikkäin sydän kananlihalla odotin tuloasi lempeästi kuin sisilisko tultuasi luovutin häntäni kuningattarelle jolla oli kruunu huulten takana huulten taa hän veti lippuunsa salon asetti harpin kärjen kolmion kärkeen ja piirsi rakkauden näköisen kokoisensa ympyrän voi aikoja voi tapoja ajatuksia voi ajatustapoja aika ja paikka aikaa älä tapa se kuluu puhki katto on jo kupera ja sydän muuttolintu ja exlibris vesi pyörtyy koristen viemäriin etkä sinä ole mistään kotoisin olet rannaton lakeus vesijättömaa leipä joka on suita täynnä